Yksi korkeakoulu- lainsäädäntö alueellisen kehittämisen tueksi

Turo Kilpeläinen


Erilaisista yhteiskunnan perusrakenteita ravistelevista muutoksista on puhuttu paljon. Mitä konkreettisemmalle tasolle on menty, sitä enemmän muutoksen laajuus, syvyys ja moninaisuus on tullut näkyväksi.

Muutostarve ei ole hetkellinen vaan näyttäisi ulottuvan pitkälle tulevaisuuteen. Tilanteen vaikeus on huono tekosyy olla tekemättä mitään, eikä virran vietäväksi tule jäädä. Suuret muutostilanteet tarjoavat pienille ja ketterille toimijoille myös koulutuksen alalla aitoja mahdollisuuksia. Jos muutoksen toteuttaminen tuntuu meille Kainuussa vaikealta, sitä se on varmasti muillekin.

Meidän vain on hyödynnettävä vahvuutemme ja yksinkertaisesti tehtävä työmme paremmin kuin muut.

Osaamisen ja osaajien tuottajina koulutusorganisaatioiden on tuettava muutoksen toteutumista kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Korkeakoululaitoksen kokonaisvaltaisen muutoksen tarvetta ajaa osaltaan rahoituksen muuttuminen puhtaasti tulosperustaiseksi.

Meneillään olevan valtakunnallisen ammattikorkeakoulujen (AMK) uudistuksen läpivienti samanaikaisen 20 prosentin perusrahoitusleikkauksen kanssa ei onnistu ilman perustavanlaatuista rakenteiden, toiminnan ja toimintakulttuurin muutosta. Uudistus on jättänyt jälkensä jokaiseen AMK-yhteisön jäseneen.Vaikeidenkin ratkaisujen äärellä katse täytyy olla pitkällä tulevaisuudessa.

Jo meneillään olevat muutokset yhdistettynä mahdollisiin lisäsäästövaateisiin pakottavat arvioimaan yhteiskuntamme perusrakenteita uusista lähtökohdista. Korkeakoululaitoksen jatkomenestys ei välttämättä enää löydy vanhojen rakenteiden ja toimintamallien vahvistamisesta. 20 vuotta käytössä olleen duaalimallin tulevaisuus tulee rakenteena arvioida uudestaan. Korkeakoulutus on nähtävä kokonaisuutena ja sellaisena sitä tulee kehittää. Yhteen korkeakoululainsäädäntöön siirtymisen vaikutukset tulee selvittää.

Monen muun maan tavoin Suomessa tulisi duaalimallin sektorirajojen (yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset) vahvistamisen sijaan mahdollistaa sektorirajat rikkovat organisatoriset ratkaisut.

Tällainen uusi näkökulma avaisi alueiden erityyppiselle kehittymiselle uudenlaisia mahdollisuuksia.

Korkeakoulutoiminnan näkökulmasta Suomessa voidaan tällä hetkellä tunnistaa neljä aluetyyppiä. Tällaisia ovat alueet, jossa on 1) yksi tai useampi yliopisto ja AMK, 2) yksi yliopisto ja AMK, 3) yliopistokeskus ja AMK sekä 4) yksi AMK. Jokaisella aluetyypillä on omat ominaispiirteensä, joiden tulee toimia pohjana korkeakoulujen kehittämiselle.

Aluetyyppien perusluonteen mukaisesti Suomeen voisi syntyä korkeakouluja aina vahvoista kansainvälisistä tiedekorkeakouluista ammatillista osaamista tuottaviin korkeakouluihin sekä erilaisia yhdistelmiä näiden väliltä. Kaikilla korkeakouluilla tulee olla yhteiskuntaa uudistavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI).

Kajaani on yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuspaikkakunnasta. Kajaanin korkeakoulukonsortio on lajissaan Suomen ensimmäinen yliopiston ja AMK:n solmima yhteistyömuoto. CEMIS- ja AIKOPA-yhteistyö toimivat valtakunnallisesti tunnistettuina ja tunnustettuina, tuloksellisina esimerkkeinä. Yhteistyötä ohjaavat yhteiset tulostavoitteet sekä merkittävältä osin jaetut toimitilat ja tukipalvelut. CEMIS on kolmen toimintavuoden aikana kasvattanut kansallisen hankerahoituksen määrää 5- ja kansainvälisen hankerahoituksen määrää 13-kertaiseksi. AIKOPA on tehostanut merkittävästi korkea-asteen aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelujen laatua, saatavuutta ja monipuolisuutta alueella. Asiakas löytää palvelut yhdeltä luukulta.

Perusta yhteistyön toimivuuteen on toimijoiden vahva sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen, Kainuun pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Korkeakouluja koskevat lainsäädännölliset haasteet on haluttu ja onnistuttu ratkaisemaan yhteistyön mahdollistamiseksi. Jatkossa duaalimallin uudelleen tarkastelu tarkoittaisi Kajaanin yliopistokeskuksen ja KAMK:n hallinnollisen, taloudellisen ja toiminnallisen yhteistyön avaamista. Systemaattisen ja hyvinvoivan yhteistyön peruselementtejä ei tule vaarantaa. Mahdollisuudet ja uhat tulee arvioida huolella.

Korkeakoulujen yhteistyön rooli tulee jatkossa pohjautumaan strategiseen, kaikkia osapuolia hyödyntävään, tulokselliseen yhteistyöhön ja työnjakoon.

Kainuun alueelliset resurssit on pystyttävä käyttämään tehokkaasti, oikein ja yhteistyössä. Siksi rakenteiden säilyttämisen sijaan keskustelun ydin on oltava aluevaikuttavan korkeakoulutasoisen toiminnan ja Kainuun kehittämisedellytysten varmistamisessa.

Turo Kilpeläinen
Rehtori, Kajaanin ammattikorkeakoulu

 

Artikkelikuva: Kajaanin ammattikorkeakoulu