Viimeaikainen talouden kehitys tukee Kainuu -ohjelman strategisia valintoja

Jouni Ponnikas

KAINUUN KÄRKIALOJEN JA KUNTIEN SUHDANNETIEDOT 05/2014

Viimeaikainen talouden kehitys tukee Kainuu-ohjelman strategisia valintoja

Kainuun liitossa on laadittu ja maakuntavaltuusto on hyväksynyt (16.6.2014) maakunnan tulevien vuosien kehittämispainotuksia linjaavan Kainuu ohjelman (ks. http://kuiskintaa.fi/kainuu-ohjelma/ ), joka sisältää sekä pitkän aikavälin tavoitteet linjaavan maakuntasuunnitelman että kehittämistavoitteet seuraaviksi viideksi vuodeksi linjaavan maakuntaohjelman. Kainuun maakuntaohjelmassa 2014–2017 maakunnan elinkeinotoiminnan kehittämisen kärjiksi on valittu matkailu ja palvelut, teknologiateollisuus, biotalous sekä kestävä kaivannaistoiminta. Tilastokeskuksen Kainuun liitolle tuottamat suhdannetiedot osoittavat, että nämä valinnat ovat oikeaan osuneita, perustuvat maakunnan vahvuuksiin ja niissä on paljon kehittämispotentiaalia.

Kärkialojen suhdannetiedot

Kainuun maakunnassa liikevaihto laski vuonna 2013 kaivannaistoiminnassa, energiaklusterissa, elintarvikeklusterissa sekä ICT- ja elektroniikkaklusterissa. Suurin pudotus oli kaivannaistoiminnassa, mihin heijastuivat Talvivaaran vaikeudet. Nousua edellisvuoteen verrattuna kertyi metsä- ja puuklusterissa, metalliklusterissa sekä matkailuklusterissa. Metsä- ja puuklusterin liikevaihto kasvoi 5,2 prosenttia, metalliklusterin ja matkailuklusterin liikevaihdon kasvun jäädessä alle yhden prosentin.

Henkilöstömäärän kehitys vuonna 2013 oli Kainuun maakunnassa suotuisaa kaivannaistoiminnassa, energiaklusterissa ja elintarvikeklusterissa. Henkilöstömäärä kasvoi eniten kaivannaistoiminnassa ja energiaklusterissa. ICT- ja elektroniikkaklusterissa, metsä- ja puuklusterissa, metalliklusterissa sekä matkailuklusterissa henkilöstömäärä väheni. Suurin henkilöstömäärän pudotus, 5 prosenttia, tapahtui ICT- ja elektroniikkaklusterissa.

Elintarvikeklusterin liikevaihto laski vuonna 2013 Kainuun maakunnassa yhteensä 4,2 prosenttia, mutta alan henkilöstömäärä kasvoi 3,1 prosenttia. Pitkän ajan, 10 vuoden, trendikehitys elintarvikeklusterissa Kainuussa on ollut tasainen henkilöstömäärissä. Sen sijaan liikevaihto on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana selvästi, vaikka onkin vielä reilusti 2000-luvun alun tason alapuolella.

Kainuun maakunnan energiaklusterin liikevaihto supistui 7,6 prosenttia vuonna 2013, mutta henkilöstömäärä kasvoi 9,8 prosenttia. Energiaklusteri on ollut vakaa työllistäjä koko 2000-luvun Kainuussa: henkilöstömäärä on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla. Sen sijaan klusterin liikevaihto on kasvanut selvästi ja saavuttanut huippunsa tämän vuosikymmenen alussa, mistä on tultu jonkin verran alaspäin viimeisten kolmen vuoden aikana.

ICT- ja elektroniikkaklusterin liikevaihto Kainuussa supistui 3,5 prosenttia vuonna 2013. ICT- ja elektroniikkaklusterin henkilöstömäärän kehitys Kainuun maakunnassa on ollut viime vuosina pääosin laskusuuntaista. Liikevaihto on edelleen selvästi 2000-luvun alkua korkeammalla, mutta henkilöstömäärä on selvästi kuluvan vuosituhannen alkua alempana. Henkilöstömäärä väheni vuonna 2013 5,0 prosenttia ja viime vuosi oli jo seitsemäs perättäinen vuosi, jolloin henkilöstön määrä supistui.

Kainuun maakunnan matkailuklusterin liikevaihdossa ja henkilöstömäärissä ei tapahtunut juuri muutoksia vuoden 2013 aikana. Matkailuklusterin liikevaihto on kasvanut, mutta henkilöstömäärä hieman laskenut, koko 2000-luvun. Monien muiden alojen jyrkät liikevaihdon suhdanneheilahtelut eivät ole matkailuklusterissa näkyneet. Matkailun suotuisat tulevaisuuden näkymät ja säilyminen kehittämisen kärkenä Kainuussa takaavat sen, että liikevaihdon suotuisa kehitys jatkuu ja kääntänee myös henkilöstön määrän kasvuun.

Kainuun maakunnan metalliklusterin liikevaihdon kehitys oli laskusuuntainen vuonna 2013 kahden vahvan kasvun vuoden jälkeen, mutta henkilöstömäärässä ei tapahtunut suurta muutosta. Metsä- ja puuklusterin liikevaihto nousi 5,2 prosenttia ja henkilöstömäärä laski 2,8 prosenttia vuonna 2013.

Kaivannaistoiminnan liikevaihdon nouseva trendikehitys Kainuussa on jatkunut koko 2000-luvun vuoteen 2011 asti. Liikevaihto hiipui vuonna 2012. Pudotus oli erityisen jyrkkä vuoden 2012 lopulla Talvivaara oy:n joutuessa ajamaan alas tuotantoaan prosessien hallintaongelmien vuoksi. Vuonna 2013 alan liikevaihto supistui 32,2 prosenttia, mutta henkilöstömäärä nousi 10,9 prosenttia.

Talvivaaran viimeaikaisen kehityksen ja UPM:n muutaman vuoden takaisen tehtaan sulkemisen vaikutukset Kainuun aluetalouteen tuovat hyvin kärjistetysti esille sen, miten voimakkaasti pieneen maakuntaan vaikuttavat yksittäiset isot yritykset. Kainuun uudessa maakuntaohjelmassa tämä on otettu huomioon niin, että alueelle tavoitellaan kyllä isoja toimijoita, mutta samalla turvataan elinkeinotoiminnan moninaisuus kehittämällä pk-yritysten syntyä, toimintaa ja kasvua.

Kainuun metsä- ja puuklusterin kehityksen vertaaminen Kainuun puuvarantoihin, metsien kasvuun sekä hakkuumääriin ja hakkuupotentiaaliin alleviivaa puun uusien käyttömuotojen löytämisen tärkeyttä. Paperiteollisuuden loppuminen on vähentänyt metsien hakkuita ja jalostusta Kainuussa ja lisännyt käyttämätöntä hakkuupotentiaalia. Biotalouden nostaminen yhdeksi maakuntaohjelman kehittämisen kärjeksi auttaa löytämään ratkaisuja, jotka mahdollistavat metsien hakkuumäärien lisäämisen ja hakatun puun jalostamisen uusilla tavoilla Kainuussa.

Suhdannekatsauksen tausta

Aluekehityslainsäädännön perusteella maakuntien liitot, Kainuussa Kainuun liitto, toimivat aluekehitysviranomaisina, joiden tehtävänä on mm. aluekehitysohjelmien valmistelu, hyväksyminen ja toteutumisen seuranta. Kainuussa maakunnallista kehittämistä ohjaa alkukesällä 2014 hyväksytty Kainuu ohjelma / Maakuntaohjelma 2014–2017 (ks. http://kuiskintaa.fi/kainuu-ohjelma/ ).

Kehityksen seurantaa varten Kainuun liitto, Kainuun ELY-keskus, Kainuun Etu Oy, Kajaanin yliopistokeskus, Kajaani kaupunki ja Sotkamon kunta ovat yhdessä tilanneet Tilastokeskukselta edellisen maakuntaohjelman (2009 – 2014) kärkialojen liikevaihdon ja henkilöstön suhdannetiedot sekä liikevaihto- ja henkilöstötiedot Kainuun kuntien alueelta. Jatkossa seurantatiedot päivitetään kuvaamaan uuden maakuntaohjelman kärkialoja, jotka ovat toki osittain samoja kuin edellisessäkin maakuntaohjelmassa. Nyt valmistuneet uusimmat tiedot ovat vuoden 2014 toukokuulta.

Seuraavilla sivuilla kuvataan:

–      Kainuun kärkialojen liikevaihdon ja henkilöstön suhdannetiedot v. 01/2000 – 12/2013 ja Kainuun kaikkien toimialojen yhteenlaskettu kehitys jaksolla 01/2000 – 12/2013.

–      Tilastokeskuksen toimialaluokkien mukaisten toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kuntien alueella ajanjaksolla 01/2000 – 12/2013.

KAINUUN MAAKUNNAN SUHDANNEKEHITYS

Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun maakunnassa

Talous kehittyi Kainuussa suotuisasti koko 2000-luvun alun aina vuoden 2007 lopulle asti. Silloin alkoi hiljalleen teollisuuden liikevaihdon lasku, joka päättyi vuoden 2009 lopulla liikevaihdon romahtamiseen (kuva 1). Myös vienti, joka Kainuussa pääasiassa koostui paperiteollisuuden tuotteiden viennistä, laski samalla jaksolla dramaattisesti. Sukellus suhdannekuoppaan oli Kainuussa nopea, mutta myös nousu sieltä tapahtui ripeästi. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto ylitti lamaa edeltäneen liikevaihdon vuoden 2011 lopulla. Liikevaihdon kasvu oli Kainuussa koko maan kasvua nopeampaa vuoden 2011 kevääseen, minkä jälkeen liikevaihto Kainuussa kääntyi laskuun, mutta saavutti koko maan tason jälleen vuoden 2012 loppupuolella. Kaikkien toimialojen henkilöstömäärä on kehittynyt Kainuussa pitkälti samoin kuin muuallakin maassa. Henkilöstömäärä painui alimmalle tasolleen vuonna 2010 ja on sen jälkeen kasvanut, mutta ei ole kuitenkaan noussut lamaa edeltäneelle vuoden 2008 tasolle.

Kuva1

Liikevaihto laski vuonna 2013 Kainuun maakunnassa kaivannaistoiminnassa, energiaklusterissa, elintarvikeklusterissa sekä ICT- ja elektroniikkaklusterissa. Suurin pudotus oli kaivannaistoiminnassa, jossa liikevaihto supistui 32,2 prosenttia vuodentakaisesta. Nousua edellisvuoteen verrattuna kertyi metsä- ja puuklusterissa, metalliklusterissa sekä matkailuklusterissa. Metsä- ja puuklusterin liikevaihto kasvoi 5,2 prosenttia, metalliklusterin ja matkailuklusterin liikevaihdon kasvun jääden alle yhden prosentin.

Henkilöstömäärän kehitys vuonna 2013 oli Kainuun maakunnassa suotuisaa kaivannaistoiminnassa, energiaklusterissa ja elintarvikeklusterissa. Henkilöstömäärä kasvoi eniten kaivannaistoiminnassa nousten 10,9 prosenttia, mutta myös energiaklusterissa nousua edellisvuodesta oli 9,8 prosenttia. ICT- ja elektroniikkaklusterissa, metsä- ja puuklusterissa, metalliklusterissa sekä matkailuklusterissa henkilöstömäärä väheni vuoteen 2012 verrattuna. Eniten henkilöstömäärä supistui ICT- ja elektroniikkaklusterissa, jossa laskua vuodentakaisesta oli 5,0 prosenttia.

Kainuun kärkialojen liikevaihdon ja henkilöstön vuoden 2012 suhdannetiedot

Seuraavassa on kuvattu Kainuun kärkialojen liikevaihdon ja henkilöstömäärien viimeaikainen kehitys.

Elintarvikeklusteri

Elintarvikeklusterin liikevaihto laski vuonna 2013 Kainuun maakunnassa yhteensä 4,2 prosenttia. Tammi-maaliskuussa liikevaihto supistui vuoteen 2012 verrattuna 6,5 prosenttia. Huhti-kesäkuussa liikevaihdon kehitys vastinvuoteen verrattuna oli positiivista ja nousua kertyi 1,4 prosenttia. Kahdella viimeisellä neljänneksellä liikevaihdon kehitys oli jälleen negatiivista, kun laskua kertyi heinä-syyskuussa 5,9 prosenttia ja loka-joulukuussa 5,3 prosenttia edellisvuoden vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna.

Pitkän ajan, 10 vuoden, trendikehitys elintarvikeklusterissa Kainuussa on ollut tasainen henkilöstömäärissä. Sen sijaan liikevaihto on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana selvästi, vaikka onkin vielä reilusti 2000-luvun alun tason alapuolella.

Kuva2

Kainuun maakunnan elintarvikeklusterin henkilöstömäärä kehittyi suotuisasti vuonna 2013 ja kasvua vuositasolla oli yhteensä 3,1 prosenttia. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä henkilöstömäärä vielä väheni edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kun laskua kertyi 2,2 prosenttia. Seuraavilla vuosineljänneksillä kehitys oli nousevaa. Henkilöstömäärä lisääntyi huhti-kesäkuussa 3,8 prosenttia, heinä-syyskuussa 6,8 prosenttia ja loka-joulukuussa 4,0 prosenttia vuoden 2012 vastaavista ajanjaksoista.

Energiaklusteri

Kainuun maakunnan energiaklusterin liikevaihto supistui 7,6 prosenttia vuonna 2013. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto supistui 1,0 prosenttia ja toisella neljänneksellä 12,0 prosenttia vuodentakaisesta. Seuraavalla neljänneksellä kertyi nousua 1,4 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä liikevaihto jälleen laski jääden 16,1 prosenttia alemmalle tasolle edellisvuodesta.

Henkilöstömäärän kehitys Kainuun energiaklusterissa oli vahvaa vuonna 2013 ja kasvua kertyi yhteensä 9,8 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Tammikuun laskun jälkeen muutos edellisvuodesta pysyi positiivisena kaikkina kuukausina. Neljännesvuosittain tarkasteltuna henkilöstömäärä nousi tammi-maaliskuussa 3,8 prosenttia, huhti-kesäkuussa 12,9 prosenttia, heinä-syyskuussa 13,8 prosenttia ja loka-joulukuussa 8,7 prosenttia edellisen vuoden vastaaviin neljänneksiin verrattuna.

Kuva3

Energiaklusteri on ollut vakaa työllistäjä koko 2000-luvun Kainuussa: henkilöstömäärä on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla. Sen sijaan klusterin liikevaihto on kasvanut selvästi ja saavuttanut huippunsa tämän vuosikymmenen alussa, mistä on tultu jonkin verran alaspäin viimeisten kolmen vuoden aikana.

ICT- ja elektroniikkaklusteri

Kainuun maakunnan ICT- ja elektroniikkaklusterin liikevaihto supistui 3,5 prosenttia vuonna 2013. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto kasvoi, mutta putosi kolmella viimeisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaavista ajanjaksoista. Tammi-maaliskuun liikevaihdon nousu oli 8,1 prosenttia. Huhti-kesäkuussa liikevaihto laski 6,6 prosenttia, heinä-syyskuussa 8,7 prosenttia ja loka-joulukuussa 4,9 prosenttia vuoden 2012 vastaavista neljänneksistä.

Kuva4

ICT- ja elektroniikkaklusterin henkilöstömäärän kehitys Kainuun maakunnassa on ollut viime vuosina pääosin laskusuuntaista. Liikevaihto on kuitenkin edelleen selvästi 2000-luvun alkua korkeammalla. Sen sijaan henkilöstömäärä on selvästi 2000-luvun alkua alempana. Vuositasolla tarkasteltuna henkilöstömäärä väheni vuonna 2013 seitsemättä vuotta peräjälkeen. Laskua vuonna 2013 tuli 5,0 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna ja kehitys oli laskevaa kaikkina kuukausina. Neljännesvuositasolla henkilöstömäärä laski tammi-maaliskuussa 4,4 prosenttia, huhti-kesäkuussa 3,1 prosenttia, heinä-syyskuussa 4,5 prosenttia ja loka-joulukuussa 8,2 prosenttia vuoden 2012 vastaavista neljänneksistä.

Matkailuklusteri

Kainuun maakunnan matkailuklusterin liikevaihto kasvoi vuonna 2013 yhteensä 0,4 prosenttia. Kasvua edellisvuoteen verrattuna kertyi kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Tammi-maaliskuussa liikevaihto kasvoi 4,2 prosenttia. Kahdella keskimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihdon kehitys oli tasaista: nousua kertyi molemmilla neljänneksillä 1,3 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä liikevaihto jäi 5,4 prosenttia miinukselle vuoden 2012 vastaavasta ajanjaksosta.

Kainuun maakunnan matkailuklusterin henkilöstömäärä laski 0,7 prosenttia vuonna 2013. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla kehitys oli laskevaa kaikkina kuukausina, mutta toisella vuosipuoliskolla henkilöstömäärä vastaavasti nousi kaikkina kuukausina. Vuosineljänneksittäin tarkasteltuna henkilöstömäärä laski tammi-maaliskuussa 3,4 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 0,7 prosenttia. Heinä-syyskuussa henkilöstömäärä nousi 0,5 prosenttia ja loka-joulukuussa 1,3 prosenttia.

Kuva5

Matkailuklusterin liikevaihto on kasvanut, mutta henkilöstömäärä hieman laskenut, koko 2000-luvun. Monilla muilla aloilla (esim. ICT- ja elektroniikka-, metsä tai metalliklusteri) koetut liikevaihdon suhdanneheilahtelut eivät ole matkailuklusterissa näkyneet. Alan suotuisat tulevaisuuden näkymät ja säilyminen kehittämisen kärkenä myös tulevaisuudessa takaavat sen, että liikevaihdon suotuista kehitys jatkuu ja kääntää myös henkilöstön määrän kehityksen kasvuun.

Metalliklusteri

Kainuun maakunnan metalliklusterin liikevaihdon kehitys oli laskusuuntainen vuonna 2012 kahden vahvan kasvun vuoden jälkeen. Vuonna 2013 liikevaihto nousi hienoiset 0,8 prosenttia. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto laski tasaisesti kaikkina kuukausina ja pudotus edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna oli 33,3 prosenttia. Seuraavilla vuosineljänneksillä kehitys oli positiivista, kun huhti-kesäkuussa liikevaihto nousi 4,8 prosenttia, heinä-syyskuussa 27,4 prosenttia ja loka-joulukuussa 13,5 prosenttia vuodentakaisista neljänneksistä. Metalliklusterin liikevaihdon suhdannevaihtelut ovat olleet jyrkkiä. Sen sijaan henkilöstömäärän kehitys on ollut tasaisempaa, mutta toki seurannut liikevaihdon kehitystä. . Henkilöstömäärä on pysynyt muutamaa suhdannevaihtelua lukuun ottamatta 2000-luvun alun tasolla.

Kuva6Kainuun maakunnan metalliklusterin henkilöstömäärässä ei tapahtunut vuositasolla suurta muutosta, kun henkilöstömäärä laski 0,1 prosenttia. Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä supistui 12,8 prosenttia. Lasku hidastui toisella neljänneksellä ja henkilöstömäärä jäi 1,5 prosenttia alemmalle tasolle vuoden 2012 vastaavasta neljänneksestä. Kolmannella neljänneksellä henkilöstömäärä nousi 5,8 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 8,6 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaaviin ajanjaksoihin.

Metsä- ja puuklusteri

Metsä- ja puuklusterin kehityksessä Kainuussa näkyy selkeästi vuoden 2008 UPM:n tehtaan sulkeminen, mikä romahdutti alan liikevaihdon ja henkilöstön määrän. Vuodesta 2009 lähtein kehitystrendi on ollut tasaisempi mutta kuitenkin laskeva. Kainuun maakunnan metsä- ja puuklusterin liikevaihto nousi 5,2 prosenttia vuonna 2013 ja nousua kertyi kaikilla vuosineljänneksillä. Vuoden 2012 vastaaviin neljänneksiin verrattuna liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa 6,4 prosenttia, huhti-kesäkuussa 5,4 prosenttia, heinä-syyskuussa 2,1 prosenttia ja loka-joulukuussa 6,6 prosenttia.

Kainuun maakunnan metsä- ja puuklusterin henkilöstömäärä jatkoi laskuaan vuonna 2013, laskun ollessa koko vuoden osalta 2,8 prosenttia. Laskua edellisvuodesta oli joulukuuta lukuun ottamatta kaikkina kuukausina. Lasku oli tasaista vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä: tammi-maaliskuussa liikevaihto supistui 3,6 prosenttia, huhti-kesäkuussa 3,7 prosenttia ja heinä-syyskuussa 4,0 prosenttia. Kolmannella neljänneksellä henkilöstömäärä jäi joulukuun positiivisen kehityksen myötä edellisvuoden tasolle.

Kuva7

Kainuun metsä- ja puuklusterin kehityksen vertaaminen Kainuun puuvarantoihin, metsien kasvuun sekä hakkuumääriin ja hakkuupotentiaaliin alleviivaa puun uusien käyttömuotojen löytämisen tärkeyttä. Biotalouden nostaminen yhdeksi Kainuun maakuntaohjelman kehittämisen kärjeksi auttaa löytämään ratkaisuja, jotka mahdollistavat metsien hakkuumäärien lisäämisen ja hakatun puun jalostamisen Kainuussa.

Kaivannaistoiminta

Kaivannaistoiminnan liikevaihdon nouseva trendikehitys Kainuussa on jatkunut koko 2000-luvun vuoteen 2011 asti. Liikevaihto hiipui vuonna 2012. Pudotus oli erityisen jyrkkä vuoden 2012 lopulla Talvivaara oy:n joutuessa ajamaan alas tuotantoaan prosessien hallintaongelmien vuoksi Laskeva kehitys jatkui myös vuonna 2013, kun koko vuoden osalta liikevaihto supistui 32,2 prosenttia. Vaihtelu liikevaihdossa kuukausitasolla oli huomattavaa edellisvuosien tapaan. Neljännesvuositasolla liikevaihto supistui tasaisesti kolmella ensimmäisellä neljänneksellä: tammi-maaliskuussa laskua kertyi 33,8 prosenttia, huhti-kesäkuussa 36,2 prosenttia ja heinä-syyskuussa 34,8 prosenttia edellisvuoden vastaavista ajanjaksoista. Viimeisellä neljänneksellä liikevaihto laski 18,7 prosenttia.

Kaivannaistoiminnan henkilöstömäärä nousi vuonna 2013 yhteensä 10,9 prosenttia vuodesta 2012, kasvun ollen näin lähes vastaava vuoden 2012 vuosikasvun kanssa. Henkilöstömäärä lisääntyi vuonna 2013 tasaisesti kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä: tammi-maaliskuussa kasvua oli 13,0 prosenttia, huhti-kesäkuussa 14,4 prosenttia ja heinä-syyskuussa 13,9 prosenttia. Loka-joulukuussa kasvua kertyi 2,4 prosenttia vuoden 2012 vastaavaan neljännekseen verrattuna.

Kuva8

Talvivaaran viimeaikaisen kehityksen ja UPM:n muutaman vuoden takaisen tehtaan sulkemisen vaikutukset Kainuun aluetalouteen tuovat hyvin kärjistetysti esille sen, miten voimakkaasti pieneen maakuntaan vaikuttavat yksittäiset isot yritykset. Kainuun uudessa maakuntaohjelmassa tämä on otettu huomioon niin, että alueelle tavoitellaan isoja toimijoita, mutta samalla turvataan elinkeinotoiminnan moninaisuus kehittämällä pk-yritysten syntyä, toimintaa ja kasvua.

KAIKKIEN TOIMIALOJEN (A-X) LIIKEVAIHDON JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS KAINUUN KUNNISSA

Hyrynsalmi

Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2012 liikevaihdon nousu jatkui vuonna 2013 kaikilla neljänneksillä: tammi-maaliskuussa kasvua kertyi 4,3 prosenttia, huhti-kesäkuussa 7,0 prosenttia, heinä-syyskuussa 8,7 prosenttia ja loka-joulukuussa 1,2 prosenttia edellisvuoden vastaaviin neljänneksiin verrattuna.

Kuva9

Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella henkilöstömäärä putosi 0,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä väheni 3,4 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 0,9 prosenttia vuoden 2012 vastaaviin neljänneksiin verrattuna.  Heinä-syyskuussa henkilöstömäärä oli edellisvuoden tasolla (0,1 %) ja loka-joulukuussa kasvua kertyi 2,9 prosenttia.

Kajaani

Kajaanin kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihto laski vuonna 2013 yhteensä 4,0 prosenttia. Kehitys oli laskevaa kaikilla neljänneksillä vuoden 2012 vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna: tammi-maaliskuussa liikevaihto supistui 4,4 prosenttia, huhti-kesäkuussa 4,5 prosenttia, heinä-syyskuussa 1,2 prosenttia ja loka-joulukuussa 5,6 prosenttia.

Kuva10

Kaikkien toimialojen henkilöstömäärä laski Kajaanin kunnan alueella 0,7 prosenttia vuonna 2013. Tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä supistui 1,8 prosenttia. Seuraavilla vuosineljänneksillä lasku oli vähäisempää, kun henkilöstömäärä supistui huhti-kesäkuussa 0,2 prosenttia, heinä-syyskuussa 0,5 prosenttia ja loka-joulukuussa myös 0,5 prosenttia edellisvuoden vastaaviin neljänneksiin verrattuna.

Kuhmo

Kuhmon alueen kaikkien toimialojen liikevaihto laski 2013 vuositasolla 3,1 prosenttia. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto supistui 3,7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Toisella neljänneksellä liikevaihto kasvoi 0,7 prosenttia. Kahdella viimeisellä neljänneksellä kehitys oli taas laskusuuntaista, kun liikevaihto supistui heinä-syyskuussa 4,2 prosenttia ja loka-joulukuussa 5,2 prosenttia edellisvuoden vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna.

Kuva11

Kuhmon alueen henkilöstömäärä laski vuonna 2013 yhteensä 1,1 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna ja laskua kertyi kaikilla vuosineljänneksillä. Tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä supistui 2,1 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 1,7 prosenttia. Kahdella viimeisellä vuosineljänneksellä henkilöstömäärän lasku oli vähäisempää, kun laskua kertyi heinä-syyskuussa 0,1 prosenttia ja loka-joulukuussa 0,6 prosenttia.

Paltamo

Paltamon kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihdon nousu vuonna 2012 jatkui myös vuonna 2013. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihto kasvoi 12,2 prosenttia ja toisella vuosipuoliskolla laski 3,9 prosenttia edellisvuoden vastaavista ajanjaksoista. Vuosinousu oli yhteensä 3,1 prosenttia. Vuosineljänneksittäin tarkasteltuna kasvua oli tammi-maaliskuussa 8,2 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 15,6 prosenttia. Heinä-syyskuussa kasvua edellisvuoteen verrattuna kertyi vielä 1,0 prosenttia, mutta loka-joulukuussa liikevaihto supistui 9,0 prosenttia edellisvuoden tasosta.

Kuva12

Kaikkien toimialojen henkilöstömäärä laski vuonna 2013 Paltamon kunnan alueella 2,1 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Tammi-maaliskuussa kasvua kertyi hienoiset 0,3 prosenttia, mutta huhti-kesäkuussa henkilöstömäärä jäi edellisvuoden tasosta (-0,1 %). Heinä-syyskuussa laskua kertyi 2,3 prosenttia ja loka-joulukuussa 6,1 prosenttia vuodentakaisiin neljänneksiin verrattuna.

Puolanka

Vuonna 2013 Puolangan kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihto laski 1,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuosineljänneksittäin tarkasteltuna kehitys oli vaihtelevaa. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 3,1 prosenttia vuodentakaisesta, mutta laski toisella neljänneksellä 5,4 prosenttia. Kolmannella neljänneksellä liikevaihto jälleen kasvoi 1,0 prosenttia, mutta jäi viimeisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia vuoden 2012 vastaavan ajanjakson tasosta.

kuva13

Vuonna 2013 Puolangan kunnan alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärän kehitys oli positiivista. Vuositasolla henkilöstömäärä nousi 4,5 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna ja kasvua kertyi kaikkina kuukausina. Tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä kasvoi 3,1 prosenttia, huhti-kesäkuussa 4,8 prosenttia, heinä-syyskuussa 3,0 prosenttia ja loka-joulukuussa 7,3 prosenttia edellisvuoden vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna.

Ristijärvi

Ristijärven alueen kaikkien toimialojen liikevaihto nousi yhteensä 0,7 prosenttia vuonna 2013. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto laski 3,3 prosenttia. Myös toisella neljänneksellä kertyi laskua ja liikevaihto supistui 0,5 prosenttia. Toisella vuosipuoliskolla kehitys oli positiivista kaikkina kuukausina ja liikevaihto kasvoi molemmilla vuosineljänneksellä 3,3 prosenttia vuoden 2012 vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna.

Kuva14

Ristijärven kunnan alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärä kasvoi 5,8 prosenttia vuonna 2013. Vuoden 2012 henkilöstömäärän lasku jatkui vielä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta kehitys kääntyi noususuuntaiseksi toisella neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna. Tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä supistui 1,6 prosenttia. Seuraavilla neljänneksillä henkilöstömäärä kasvoi kaikkina kuukausina. Kasvua kertyi huhti-kesäkuussa 4,6 prosenttia, heinä-syyskuussa 8,7 prosenttia ja loka-joulukuussa 11,4 prosenttia vuoden 2012 vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna.

Sotkamo

Sotkamon kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihdon supistuminen vuonna 2012 jatkui myös vuonna 2013. Laskua kertyi kaikkina vuosineljänneksinä. Tammi-maaliskuussa liikevaihto supistui 16,3 prosenttia, huhti-kesäkuussa 14,3 prosenttia, heinä-syyskuussa 11,5 prosenttia ja loka-joulukuussa 7,9 prosenttia. Yhteensä Sotkamon kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihto laski 12,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuva15

Sotkamon kunnan alueen henkilöstömäärän tasainen nousu vuonna 2012 jatkui vuoden 2013 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä nousi 1,6 prosenttia, huhti-kesäkuuussa 2,8 prosenttia ja heinä-syyskuussa 1,4 prosenttia vuodentakaisiin vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Viimeisellä neljänneksellä kehitys edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kääntyi negatiiviseksi ja henkilöstömäärä supistui 4,5 prosenttia. Kokonaisuudessaan Sotkamon kunnan alueen henkilöstömäärä nousi hienoiset 0,3 prosenttia vuoden 2012 tasosta.

Suomussalmi

Suomussalmen kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihto laski 4,1 prosenttia vuonna 2013. Liikevaihto supistui kaikkina vuosineljänneksinä verrattuna vuoden 2012 vastaaviin ajanjaksoihin. Tammi-maaliskuussa laskua kertyi 3,4 prosenttia, huhti-kesäkuussa 0,9 prosenttia, heinä-syyskuussa 4,5 prosenttia ja loka-joulukuussa 7,1 prosenttia.

Kuva16

Suomussalmen kunnan alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärä laski vuonna 2013 yhteensä 1,6 prosenttia. Laskua edellisvuoteen verrattuna kertyi kaikilla vuosineljänneksillä. Tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä laski 2,8 prosenttia, huhti-kesäkuussa 0,8 prosenttia, heinä-syyskuussa 2,3 prosenttia ja loka-joulukuussa 0,6 prosenttia. Puolivuosittain tarkasteltuna lasku oli tasaista ja tammi-kesäkuussa henkilöstömäärä supistui 1,8 prosenttia ja heinä-joulukuussa 1,5 prosenttia.

Vaala

Kaikkien toimialojen liikevaihto Vaalan kunnan alueella nousi 0,7 prosenttia vuonna 2013. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto laski 3,8 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kahdella keskimmäisellä vuosineljänneksellä kehitys oli positiivista ja liikevaihto nousi huhti-kesäkuussa 1,4 prosenttia ja heinä-syyskuussa 9,1 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä liikevaihdon kehitys kääntyi jälleen negatiiviseksi ja laskua vuodentakaisesta oli 2,7 prosenttia.

Kuva17

Vaalan kunnan alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärä kasvoi 2,8 prosenttia vuonna 2013. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kehitys edellisvuoteen verrattuna oli vielä negatiivista, kun henkilöstömäärä laski 1,4 prosenttia. Kolmella viimeisellä neljänneksellä kehitys oli positiivista: huhti-kesäkuussa henkilöstömäärä nousi 1,6 prosenttia, heinä-syyskuussa 4,8 prosenttia ja loka-joulukuussa 6,3 edellisvuoden vastaaviin neljänneksiin verrattuna.

Lähde

Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu 13.5.2014

Artikkelikuva: Flickr: hugovk (CC BY-NC-SA 2.0)