Kainuun suhdannekehitys vuoden 2015 kesäkuulle

Kainuun kärkitoimialojen kehitys hieman hiipuvaa – investoinneista odotettavissa piristystä

Elinkeinotoiminnan kehittämisen kärjiksi vuosiksi 2014–2017 Kainuussa on linjattu matkailu ja palvelut, teknologiateollisuus, biotalous sekä kestävä kaivannaistoiminta. Toimialojen henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys on ollut viimeiset kaksi vuotta melko tasaista. Tosin kaivannaistoiminta on heilahdellut jyrkästi Talvivaaran mukana. Toimialoilla ei vielä nähty suurta kasvua. Sitä on kuitenkin odotettavissa esimerkiksi biotalouteen ST1 Renforssin rantaan Kajaaniin tai Cross-Lamin Kuhmoon tekemien investointien päästessä koko kapasiteetin laajuiseen tuotantoon. Myös kaivannaistoiminnassa on isoja teollisia yrityksiä, kuten Sotkamon hopeakaivos tai Kajaanin Otanmäen kaivos, käynnistymässä, mikäli rahoitus saadaan järjestymään. Nämä teolliset investoinnit kasvattavat merkittävästi toimialojen liikevaihtoa ja henkilöstömäärää. Biotalous on monia toimialoja, kuten maa- ja metsätalous ja uusiutuva energia, yhteen kokoavana klusterina henkilöstömäärältään ja liikevaihdoltaan Kainuun suurin elinkeinoklusteri. Biotalouden jälkeen merkittävimmät työllistäjät Kainuussa ovat matkailu-, ICT ja elektroniikka- sekä metsä- ja puuklusteri. Energiaklusteri on henkilöstömäärältään pieni, mutta liikevaihdoltaan toiseksi suurin. Miltei samalle tasolle liikevaihdossa energian kanssa yltää metsä- ja puu- ja hieman sen alapuolelle jää kaivannaisklusteri.

Toimialojen liikevaihdon kehitys

Biotalouden liikevaihto oli Kainuussa vuonna 2014 yli 500 miljoonaa euroa (kuva 1). Sen sijaan metsä- ja puuklusterin liikevaihto putosi UPM:n paperitehtaan lopettamispäätöksen myötä vuonna 2009 noin 200 miljoonaan euroon ja on sen jälkeen vuoteen 2014 asti pysynyt kutakuinkin samalla tasolla. Energiaklusterin liikevaihto on pysynyt tasaisesti yli 200 miljoonan euron koko 2010-luvun. Myös kaivannaistoiminta nousi 2011 energiaklusterin tasolle ohi metsän ja puun, mutta on sittemmin painunut reilusti näiden alapuolelle. Vuonna 2011 kaivostoiminnan liikevaihto oli korkeimmillaan Kainuussa, miltei 300 miljoonaa euroa. Vuoteen 2011 mennessä se laski lähelle 100 miljoonaa euroa, mutta on sen jälkeen elpynyt. Kaivannaistoiminnan kehityksessä näkyvät Talvivaaran vaikeudet. Talvivaaran tuotantoyhtiö, Talvivaara Sotkamo Oy, ajautui marraskuussa 2014 konkurssiin. Valtion perustama Terrafame osti kaivoksen ja sen liiketoiminnan Talvivaara Sotkamon konkurssipesältä elokuun 2015 alussa. Malminlouhinta alkoi syyskuun alussa miltei kahden vuoden tauon jälkeen ja kaivos toimii nyt liki täydellä teholla.

Matkailun liikevaihto on junnannut paikoillaan noin 100 miljoonassa eurossa koko 2000-luvun alalle tehdyistä investoinneista huolimatta. Tulevat investoinnit toivottavasti kääntävät tilanteen. Esimerkiksi Vuokattiin suunnitellaan 100 miljoonan euron investointeja vuosina 2005 – 2020. Matkailun vahvuuksia ovat alan tasainen kehitys niin liikevaihdossa ja henkilöstömäärässä sekä sen tuottamat laajat hyödyt toimialueensa talouteen ja palvelujen tarjontaan.

Klustreiden liikevaihto Kainuu 2005 - 2014

Kuva 1. Klustereiden liikevaihdon kehitys Kainuussa 2005 – 2014 (euroa).

Liikevaihto kehittyi Kainuun maakunnassa vuoden 2015 tammi–kesäkuussa suotuisasti ainoastaan elintarvikeklusterissa, jossa lisäystä edellisvuodesta kertyi 12,1 prosenttia. Venäjä-pakotteet eivät siis vielä näkyneet elintarvikeklusterin kehityksessä. Samaan aikaan muiden toimialaklustereiden liikevaihdon kehitys oli laskusuuntaista: energiaklusterin liikevaihto laski 3,6, matkailuklusterin 2,2 sekä metsä- ja puuklusterin 4,0 prosenttia edellisvuoden tammi–kesäkuusta. Metalliklusterin liikevaihto laski samalla ajanjaksolla 39,5 ja kaivannaistoiminnan peräti 52,6 prosenttia.

Klustereiden henkilöstömäärän kehitys

Biotalouden henkilöstömäärä on ollut 2000-luvulla Kainuussa parhaimmillaan vuonna 2007 noin 3 700, mutta on sittemmin laskenut reiluun 2500. Henkilöstömäärän lasku biotaloudessa ei ole täysin seurannut paperitehtaan lähdön aiheuttamaa metsä- ja puuklusterissa tapahtunutta romahdusta, vaan muiden alojen avulla biotalouden henkilöstömäärän kehitystä on onnistuttu tasaamaan. Metsä- ja puuklusterin henkilöstömäärä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin tuhannella. Vuonna 2014 alan henkilöstömäärä oli noin 1 100. Biotalouden klusteritarkastelusta puuttuu luontomatkailu, jota tarkastellaan osana matkailuklusteria.

Matkailu sekä ICT- ja elektroniikkaklusteri ovat Kainuussa merkittäviä työllistäjiä. Enimmillään matkailun henkilöstömäärä oli vuonna 2006 runsas 1 700, josta se on laskenut noin 1 300:aan vuonna 2014. ICT- ja elektroniikkaklusteri henkilöstömäärä oli vuonna 2005 runsas 1 500 ja vuoteen 2014 se oli noussut 1 600.   Metalliklusterin henkilöstömäärä on vuonna 2014 runsas 760. Kainuun kaivannaistoiminnan henkilöstömäärä kasvoi vuodesta 2005 vuoteen 2013 railakkaasti. Vuonna 2005 henkilöstömäärä oli noin 280, vuonna 2013 noin 766 ja vuonna 2014 noin 630. Elintarvikeklusterin henkilöstömäärä on pysynyt viimeisten kymmenen vuoden ajan melko vakaana. Enimmillään alan henkilöstömäärä oli vuonna 2007 noin 600 ja vuonna 2014 noin 580. Liikevaihdoltaan suuren energiaklusterin henkilöstömäärä ei ole Kainuussa kovin korkea: alalla työskenteli vuonna 2014 noin 220 henkeä.

Klustreiden henkilöstämäärä Kainuu 2005 - 2014

Kuva 2. Klustereiden henkilöstömäärän kehitys Kainuussa 2005 – 2014.

Henkilöstömäärän kehitys oli myönteistä Kainuussa vuoden 2015 tammi–kesäkuussa ICT- ja elektroniikkaklusterissa, jossa henkilöstömäärä nousi 1,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Energiaklusterissa henkilöstömäärän kehitys pysyi edellisen vuoden tasolla. Elintarvikeklusterissa vähennystä tammi-kesäkuussa 2015 oli 3,3 prosenttia, matkailuklusterissa 4,8, metalliklusterissa 6,1, metsä- ja puuklusterissa sekä kaivannaistoiminnassa molemmissa 6,1 prosenttia.

Tässä tarkastelussa käytetty liikevaihto sisältää sekä kotimaan että vientiliikevaihdon. Liikevaihtoon ei sisälly arvonlisäveroa. Tilastoinnissa käytetyllä henkilöstömäärällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömäärä kuvaa tehtyjä henkilötyövuosia eikö siis ole sama käsite kuin työpaikka. Henkilöstömäärä on yleensä alhaisempi kuin työpaikkojen määrä, koska osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan.

Lähteet

Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu 12.12.2015
Kainuun liitto 12.12.2015

Suhdannekatsaus kokonaisuudessaan:

SuhdannetiedotKainuu_27112015