Alueelliset kehitysnäkymät Kainuussa keväällä 2015

Juha Puranen

Talouden jo pitkään jatkunut epävakaus näkyy Kainuussa
– Alakulon keskellä on havaittavissa myös pieniä valonpilkahduksia

Alueelliset kehitysnäkymät ovat edelleen varsin alavireisiä Kainuussa. Talouden jo pitkään jatkunut epävakaus näkyy ja yritysten suhdannenäkymät ovat alamaissa. Tulevaisuuteen katsotaan kuitenkin positiivisen odottavin, mutta toisaalta hämmentynein mielin. Julkisen sektorin monet hallinnolliset muutokset arveluttavat, ja kaivosteollisuuden ympäristövaikutukset puhuttavat.

Alakulon keskellä on kuitenkin pieniä valonpilkahduksiakin nähtävissä. Isoja positiivisia täkyjä on kyllä paljon liikkeellä, mutta niiden konkretisoitumisesta ei vielä ole varmuutta. Taloudessa tuntuu olevan patoutunutta kysyntää. Yritysten investoinnit laahaavat edelleen. Työllisyyden heikentyminen jatkuu, mutta vakaasti uskotaan, että työttömyyden suunta vielä kääntyy, mahdollisesti kuitenkin vasta ensi vuoden alussa.

Kainuun vahvuuksia ovat luonto, tila ja erilaiset fyysiset resurssit sekä infrastruktuuri. Kainuun kehityksen perusta on maakunnan vahvuuksissa, joiden kärkinä elinkeinoelämässä ovat matkailu ja palvelut, teknologia-teollisuus, biotalous ja kestävä kaivannaistoiminta.

Ympärivuotinen matkailu on Kainuussa erityinen vahvuus. Matkailuun uskotaan hankalassakin taloustilanteessa. Elinkeinorakenteessa palvelusektori kasvattaa osuuttaan julkisen hallinnon ja teollisuuden kustannuksella. Kainuussa on vahvaa osaamista myös laajenevan pelialan kehittämisessä ja opetuksessa.

Kainuu hakee kestävää kasvua biotaloudesta, jonka kasvulle on hyvät edellytykset, sillä alueella on merkittävät uusiutuvat luonnonvarat ja laajaa osaamista. Biotaloudella on jo nyt merkittävä vaikutus työllisyyteen ja aluetalouteen.

Kainuun yritykset kokevat suhdannenäkymät heikompina kuin yritykset koko maassa keskimäärin. Liikevaihdon arvioi pienentyvän Kainuussa suurempi osuus yrityksistä kuin maassa keskimäärin. Henkilöstön arvioi vähenevän Kainuussa selvästi suurempi osuus yrityksistä kuin maassa keskimäärin.

Väestön väheneminen ja vanheneminen on Kainuun erityisongelma. Maakunnan väkiluku laski vuoden 2014 lopussa 79 256 henkilöön. Se on myös jo selvästi alle Tilastokeskuksen väestöennusteen. Työikäisen väestön hupeneminen koetaan erityisen ongelmalliseksi.

Kainuun työllisyysaste, työttömyysaste ja taloudellinen huoltosuhde ovat maan heikoimmat. Ennusteiden mukaan taloudellinen huoltosuhde kasvaa voimakkaasti lähivuosina, kun enää vain kolmasosa väestöstä on työelämässä. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa Kainuussa.

Nämä arviot sisältyvät 12.3.2015 julkaistuun Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2015 -raporttiin, joka on ELY-keskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys ELY-keskusalueiden ja seutukuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä.

Raportin mukaan elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne on Kainuussa tällä hetkellä heikompi kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden ajan sen odotetaan edelleen heikkenevän. Vuoden päähän ulottuvissa arvioissa tilanteen uskotaan kuitenkin palautuvan vähintäänkin nykytasolle.

Myös työttömyyden määrä ja rakenne ovat Kainuussa heikentyneet vuoden takaisesta ja sen odotetaan edelleen heikkenevän seuraavan puolen vuoden ajan. Työttömyystilanteen uskotaan kuitenkin palautuvan nykyiselle tasolle vuoden kuluttua.

Alueelliset talousnäkymät keväällä 2015 -raportti löytyy linkistä: www.temtoimialapalvelu.fi. Tarkemmat arviot Kainuun tilasta ja näkymistä käyvät ilmi sivulta 242 alkaen.

Artikkelikuva: Flickr: 100_1634 (CC BY-NC-SA 2.0)