Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuudessa kannattaa hyödyntää Kainuun Barents-puheenjohtajuuden kokemuksia

Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa alkoi hiljattain ja Kainuun Barentsin -alueneuvoston ja -komitean puheenjohtajuus päättyy syksyllä 2017.

Suomen Arktisen-neuvoston puheenjohtajuudessa kannattaa hyödyntää Kainuun Barents-puheenjohtajuuden kokemuksia. Samoin arktisessa neuvostossa on viety eteenpäin monia asioita, joita voidaan edelleen kehittää Barents-yhteistyön kautta.

Barents-neuvoston mahdollisuudet menevät pitemmälle paikalliselle tasolle kuin arktisen neuvoston yhteistyö. Arktisen neuvoston tuottama tieto pitäisi viedä Barents-yhteistyössä paikalliselle tasolle. Ilmasto ja arktinen on muuttumassa. Barents-yhteistyössä voitaisiin miettiä, miten Arktisen neuvoston tuottamaa tietoa arktisen muutoksesta hyödynnetään paikallisessa kehittämisessä. Arktisessa neuvostossa taas pitäisi hyödyntää Barents-yhteistyön tuottamaa paikallista ja alueellista tietoa. 

Arktinen neuvosto on vakiintunut toimintatapa, jossa voi olla vaikea toteuttaa yksittäisen maan intressejä. Suomi on kiinnostunut edistämään arktista biotaloutta. Biotalous sopisi kuitenkin paremmin Barents yhteistyöhön, jossa maiden lähtökohdat ovat lähempänä toisiaan.

Barentsissa taloudellisten toimijoiden kiinnostus yhteistyöhön vaihtelee. Arktinen talousneuvosto, jonka puheenjohtajuus on myös Suomella, ei ole Arktisen neuvoston alainen vaan yritysten vetämä. Suomesta aktiivisia aloja siinä ovat mm. meriala, kaivosteollisuus ja matkailuala, mutta myös monet muut alat voisivat hyötyä yhteistyöstä. Barents-alueen yrityksiä pitäisi kannustaa mukaan arktiseen talousneuvostoon. Suomen kansallinen arktinen toimenpidesuunnitelma matkailuun pitäisi ulottaa Barents alueelle kehitettäväksi Barents-yhteistyön kautta.

Käytännön projekteissa Barentsin ja Arktisen välistä yhteistyötä

Ympäristöalalla on ollut yhteistyötä. Barentsin hot spot -kohteita on myös arktisella alueella ja Arktisen neuvoston työryhmien asiantuntemusta on hyödynnetty Barentsin alueella. Arktisen neuvoston tekemää ilmastonmuutoksen sopeutumis- ja hillintätyötä (Actions for a Changing of Arctic; https://www.amap.no/adaptation-actions-for-a-changing-arctic-part-c ) tarjotaan Barents alueelle kehitettäväksi ja jalkautettavaksi Barents-yhteistyön kautta. Samoin Arktisen neuvoston tekemää selvitystä jään, lumen, ikiroudan ja veden muutoksista ilmastonmuutoksen vaikutuksesta  (tutkimus- ja kehittämisprojektia ja tietopakettia; http://www.amap.no/swipa2017 ) tarjotaan tiedotettavaksi Barents-yhteistyön kautta.

Arktisen neuvoston Suomen puheenjohtajuuskaudella tehdään ainakin: maa-alueiden ja makean veden tila raportit, sekä käynnistetään vieraslajistrategian jalkauttaminen ja toteuttaminen. Arktinen neuvosto tuottaa tietoa merkitystään kasvattavista arktista aluetta koskevista nousevista teemoista.