Pohdintaa kainuulaisesta työelämästä ja sen tulevaisuudesta

Sirpa Korhonen, Anna-Mari Kynsijärvi ja Sisko Tamminen

Työn tekemisen mallit muuttuvat koko ajan. Perinteinen ja selkeä työnkuvaus on kohdannut muutoksen. Teknologia ja toimintaympäristö kehittyvät nopeasti, mikä tuo työnkuvaan uusia ulottuvuuksia ja haasteita. Työ on hyvin pirstaloitunutta. Työtä tehdään erilaisissa verkostoissa, erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja useiden eri kumppaneiden kanssa.

Kainuulainen työelämä tarvitsee tulevaisuuden osaajia, sillä maakunnan väestö on ikääntymässä ja työvoiman poistuma eläkkeelle on voimakasta lähivuosina. Työikäisen väestön muutto alueelta pois on suurempaa kuin alueelle tulevan väestön määrä. (Mella & Urjankangas 2014.)  Hyvinvoiva työyhteisö on kilpailuvaltti myös tulevaisuuden osaajista kilpailtaessa. Hyvässä työpaikassa työtä tehdään tosissaan ja välillä pidetään hauskaa. Totaalisen työn yhteiskunnassa suorittaminen valtaa elämän. Onko työ enää innostavaa? On kuitenkin muistettava, että organisaatiossa henkilöstö tekee tuloksen. Ja henkilöstön keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyöhaluisuus synnyttää tuloksenteolle voimavaroja.

Hyvä työ hyvä myö -projekti

Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAn Hyvä työ – hyvä myö -projektissa paneudutaan työelämän teemoihin. Projekti järjestää puolen vuoden aikana työelämätapaamisia, jotka on tarkoitettu työstä ja työelämän ilmiöistä kiinnostuneille esimiehille, työntekijöille ja työyhteisöille. Projektin tavoitteena on lisätä keskustelua kainuulaisesta työelämästä nyt ja tulevaisuudessa.

Projektissa on tähän mennessä järjestetty kolme asiantuntijaluentoa/teematapaamista. Terapeutti Tommy Hellsten vieraili Kajaanissa puhumassa työn ilosta marraskuussa 2013 ja filosofi Lauri Järvilehto luennoi sisäisen motivaation merkityksestä työlle helmikuussa 2014. Työterveyslääkäri Johanna Rantala keskustelutti työn muutoksesta maaliskuussa 2014. Projektin viimeisessä tilaisuudessa huhtikuussa 2014 näyttelijä Outi Mäenpää puhuu vuorovaikutuksesta ja viestinnästä työyhteisöissä.

Tilaisuudet ovat keränneet hyvin työelämässä mukana olevia osallistujia ja monet heistä ovat osallistuneet useampiin tapaamisiin. Suurta yleisöä palvelevilla luentotilaisuuksilla ja teematapaamisilla on selvästi ollut tarvetta alueella. Hyvä työ – hyvä myö -projektin tilaisuuksiin osallistujilta kerätään tietoa sähköisillä kyselyillä tilaisuuksien jälkeen. Tilaisuuksien antia ja kyselyjen tuotoksia tullaan hyödyntämään hankkeen julkaisussa. Projektin palautteista ja kyselyistä saatuja vastauksia, ehdotuksia ja tuloksia tullaan myös käyttämään tulevien työelämän tarpeita palvelevien koulutusten ja kehittämishankkeiden suunnittelussa. Tässä artikkelissa aukaistaan projektin tähän mennessä saatuja alustavia tuloksia.

Tyytyväisyys työhön ja työhyvinvointiin

Yleisöluennon yhteydessä kainuulaisilta työelämässä mukana olevilta ihmisiltä kysyttiin, miten tyytyväisiä he ovat nykyiseen työhönsä. Työhönsä tyytyväisten osuus oli lähes kolme neljäsosaa (73 %) ja tyytymättömien osuus oli 12 prosenttia (kuva 1). Tyytyväisten osuus oli suurin 45–54-vuotiaissa ja tyytymättömien osuus 25–34-vuotiaissa vastaajissa. Tyytyväisimpiä työhönsä olivat korkeammin koulutetut eli ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneet vastaajat. Ammatillisen koulutuksen omaavat vastaajista puolet oli tyytyväisiä työhönsä mutta suuri osa tämän ryhmän vastaajista koki, ettei ole tyytyväinen eikä tyytymätön työhönsä ja valitsi neutraalin vastausvaihtoehdon.

Työssä viihtymisen salaisuus piilee esimerkiksi Heinosen ym. (2012) mukaan työn luonteessa, sillä ammattiasema ei tee kenestäkään tyytyväistä. Korkeasti koulutetut ovat keskimäärin tyytyväisempiä työhönsä, koska korkeaa koulutusta vaativissa tehtävissä työtyytyväisyyttä lisääviä piirteitä on enemmän. Merkittäviä työtyytyväisyyden lähteitä ovat hyvät mahdollisuudet yhdistää työ ja perhe-elämä sekä mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön ja työskentelytapoihin.

Kuva 1. Työhyvinvointi
Kuva 1. Miten tyytyväinen olet nykyiseen työhösi? (N144)

Samassa kyselyssä tiedusteltiin vastaajien näkemystä työhyvinvoinnin tilanteesta heidän työyhteisössään. Yli puolet vastaajista piti työhyvinvoinnin tilannetta erittäin tai melko hyvänä (kuva 2). Tilannetta piti huonona 27 prosenttia vastaajista. Ikäryhmittäin tarkasteltuna ei ilmennyt eroja muiden paitsi vanhimman ikäryhmän 55–64-vuotiaissa vastaajissa. Tämän ryhmän vastaajista alle, puolet piti tilannetta hyvänä ja yli kolmasosa koki työyhteisönsä työhyvinvoinnin huonoksi. Työhyvinvoinnin tilaa parhaimpana pitivät yliopistotutkinnon omaavat vastaajat. Eniten ongelmia työhyvinvoinnissa oli ammatillisen koulutuksen saaneiden vastaajien työyhteisöissä. Kiinnostavaa on, että vastaajat kokivat oman työtyytyväisyytensä olevan paremmalla tasolla kuin työhyvinvoinnin tilanteen työyhteisössään.

Kuva 2. Työhyvinvointi
Kuva 2. Työhyvinvoinnin tilanne työyhteisössäsi? (N 144) 

Työyhteisön työhyvinvoinnin hyvää tilannetta perusteltiin esimerkiksi työyhteisön avoimuudella ja kannustavalla ilmapiirillä. Työhyvinvoinnin hyvää tilannetta peilattiin esimerkiksi työyhteisön vähäisiin sairauspoissaoloihin. Työyhteisön työhyvinvoinnin huonoa tilannetta perusteltaessa esiin nousivat työn kuormittavuus, jatkuva vaativuuden lisääntyminen, liian isot työryhmät ja johdon puutteelliset esimiestaidot. Taloudelliset paineet tulivat myös vastauksista esille: ”Olemme panostaneet työhyvinvointiin paljon, mutta nyt Suomen ja Kainuun taloudellinen tilanne sekä epäterve kilpailu aiheuttavat omat paineensa työyhteisössämme.

Projektin kyselyssä vastaajilta kysyttiin, millainen näkemys heillä on siitä, miten kainuulainen työelämä voi. Varsin suuri osa vastauksista painottui kielteisesti. ”Taloudellisesti haastava aika ja moninaiset tehokkuustoimet vaikeuttavat ihmisten työssäjaksamista.” Mutta myös positiivisia, kainuulaista sisukkuutta korostavia vastauksia esiintyi: ”Haasteellista – työttömyys! Silti kainuulainen on sitkeä, jolla on tekemisen meininki.” Voiko julkisuudessa korostetulla negatiivisuudella olla vaikutusta yleiskuvaan kainuulaisesta työelämästä?

Projektin toimesta toteutetussa kyselyssä kainuulaisille tärkeimmiksi asioiksi työssä nousivat työn merkityksellisyys, hyvä työyhteisö, työn mielekkyys ja työkaverit. Työmotivaatiota parantavista tekijöistä keskeisimmiksi vastaajat kokivat työn sisällön itsessään, hyvät työkaverit, työn haasteellisuuden ja kokemuksen siitä, että on oikealla alalla. Työmotivaatiota heikentävinä tekijöinä pidettiin töiden huonoa organisointia, huonoa työilmapiiriä, liian suurta työmäärää ja kiirettä.

Tulevaisuuden näkymiä

Työyhteisön kehittämistarpeita kysyttäessä vastaajat mainitsivat useimmiten tiedon kulun parantamisen. Lisäksi esiin nostettiin esimiehen ajan, ohjauksen ja tuen tarve, vuorovaikutustaitojen kehittäminen, johtamistavat, tasa-arvoinen kohtelu sekä avoimuus. ”Tiedonkulku, liikaa painotetaan tulosta ja unohdetaan yksilölliset vahvuudet (liikaa yritetään soveltaa samaan massaan).” Tietojen saannin työelämässä arveltiin kehittyvän jonkin verran nykyistä parempaan suuntaan valtakunnallisen Työolobarometrin (2013) tulosten perusteella. Vaikka tietojen saannin suhteen näkemykset ovat useammin myönteisiä kuin kielteisiä, viime vuosina optimistien osuus on pienentynyt. Työolobarometrin mukaan reilusti yli 80 prosenttia palkansaajista arvioi esimiehen kohtelevan työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti sekä kysyvän mielipidettä alaistaan koskevissa päätöksissä. Likimain kolme neljäsosaa oli sitä mieltä, että esimies kannustaa kehittymään omassa työssä, antaa palautetta työssä onnistumisesta sekä rohkaisee osallistumaan työpaikan toiminnan kehittämiseen.

Viimeisimmässä projektin kyselyssä, joka on vielä meneillään, vastaajilla on mahdollisuus arvioida, miltä heidän oma tulevaisuutensa työssä näyttää enintään kahden vuoden päästä. Useimmissa vastauksissa mainitaan työelämän jatkuvat muutokset ja työn haasteellisuus. Monet ennakoivat olevansa edelleen samassa työpaikassa kahden vuoden päästä. Muutamilla vastaajilla eläkepäivät häämöttävät jo lähitulevaisuudessa. ”Menemme koko ajan hektisen työelämän mukana eteenpäin. Ei voi tietää mitä muutoksia työelämä tuo tullessaan. On vain otettava uudet haasteet vastaan eikä yritettävä väkisin pitää kiinni entisestä. Meilläkin on menty koko ajan huimaa vauhtia muutosta läpi ja kaikki on ollut lopulta parempaan suuntaan. Luottavaisin mielin hyvän työnantajan matkassa mennään.”

Hyvä työ – hyvä myö -projekti on saanut rahoitusta Kainuun ELY-keskukselta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskukselta.

 

Sirpa Korhonen, Anna-Mari Kynsijärvi ja Sisko Tamminen

Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA, Hyvinvointitiimi

 

LÄHTEET

Heinonen, Jarna, Elisa Ahola & Katri Luomala (2012). Työ maistuu koulutetulle – ja yrittäjälle. Talouselämä, ”Minä väitän”, 2.3.2012. Tutkimustulokset ovat osa Suomen Akatemian Work-ohjelmaa.

Lyly-Yrjänäinen, Maija (2014). Työolobarometri, Syksy 2013, ennakkotietoja. TEM-raportteja 5/2014. <http://www.tem.fi/files/38687/TEMrap_5_2014_07022014.pdf>

Mella, Ilkka & Hanna Urjankangas (2014). Maakuntien suhdannekehitys 2012–2014. TEM-analyyseja 56 /2014. <http://www.tem.fi/files/39120/Maakuntien_suhdannekehitys_2012-2014.pdf>

Artikkelikuva: Sxc.hu