Opiskelijakeskeisyys ja työn opinnollistaminen muuttavat koulutusta

Tuula Rajander, AIKOPA

Opiskelijoiden nopea valmistuminen ja joustava työelämään siirtyminen on ollut varmasti yksi viime vuosien TOP10-puheenaiheista korkeakoulusektorilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) järjesti 17.4.2015 Helsingissä seminaarin, jossa korkeakoulujen edustajat sekä opiskelija- ja työnantajajärjestöt pääsivät keskustelemaan ympärivuotisen opiskelun edistämisestä, sen nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Digitalisaatio edistää ympärivuotista opiskelua

Opetusneuvos Maija Isola OKM:stä tarkasteli puheenvuorossaan mm. sitä, miten korkeakoulujen kesäajan opintotarjonta on muuttunut vuodesta 2013 vuoteen 2014. Kesän aikana suoritettujen opintopisteiden osuus oli noussut peräti viidessätoista OKM:n alaisuudessa toimivasta 24 ammattikorkeakoulusta. Kasvu oli parhaimmillaan jopa lähes 10 prosenttiyksikköä.

Kesäkuukausien opintopistemääräkarttumaan on vaikuttanut ehkä eniten kesäajan lähiopintojen tarjoaminen ja korkeakoulujen kesäkoulut. Näitä toteutetaan sekä oppilaitosten omana toimintana että yhä enenevässä määrin korkeakoulujen yhteistyönä. Muita asiaan positiivisesti vaikuttavia seikkoja ovat koko ajan lisääntyvät digitaaliset opiskelumahdollisuudet (esim. verkko-opinnot ja sähköinen tenttiminen) sekä tehokas opintojen ohjaus.

Riittävän ohjauksen ja muut kesäaikana saatavilla olevat tukipalvelut nosti esiin myös hallituksen jäsen Maria Outinen Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:stä. Korkeakoulujen tulee siis jatkossakin panostaa kesäajan opintotarjontaan, mutta niiden on otettava huomioon myös tarjottavien opintojen ja tukipalvelujen laatu ja riittävä resursointi näihin. Näin päästään toivottavasti pian tilanteeseen, jossa myös kesäkausi on luonteva ja toimiva osa lukuvuotta. Tähän kannustaa myös se, että tällä tavoin korkeakoulujen tilat ja laitteet saadaan mahdollisimman tehokkaaseen, ympärivuotiseen käyttöön.

Opiskelijakeskeisyys – koulutusputkista opintojen räätälöintiin

Ympärivuotinen opiskelu on kuitenkin vain yksi keino monien muiden joukossa opintojen edistämisessä. Kaiken kaikkiaan opiskelijakeskeisyys ja erilaiset joustavat opiskelumuodot on koettu korkeakouluissa hyviksi ratkaisuiksi. Niiden avulla paitsi voidaan tarjota laadukasta koulutusta, saadaan aikaan myös tuloksia (eli tässä tapauksessa valmistuneita opiskelijoita).

Opiskelijakeskeisyydellä tässä tapauksessa tarkoitan sitä, että korkeakoulu pystyy tarjoamaan opiskelijan elämäntilanteen, pohjatietojen, kiinnostuksen kohteiden sekä yleisemminkin hänen tarpeidensa mukaiset tavat hankkia tulevassa työssä tarvittavan osaamisen ja tutkinnon vaatimat kompetenssit. Jollekin opiskelijalle päiväopiskelu kampuksella sopii parhaiten, kun taas toinen kokee hyötyvänsä eniten verkko-opinnoista. Osa opiskelijoista taas oppii parhaiten tekemällä töitä tai erilaisia TKI-projekteja. Ideaalitilanne onkin sulautuva oppiminen (blended learning), jossa yhdistetään aina tarpeen ja tilanteen mukaan erilaisia oppimisen välineitä ja opiskelija voi itse vaikuttaa siihen, mitä välineitä ja oppimisympäristöjä hän käyttää.

Työn opinnollistaminen – osaaminen opinnoiksi

Työn opinnollistamisella tarkoitetaan opintojen aikaisen työn tuottaman osaamisen hahmottamista ja tunnistamista, sen arviointia ja tunnustamista osaksi korkeakouluopintoja opintopisteinä. Haaga-Helian yliopettaja Kimmo Mäen mukaan opiskelijat tulevat yhä enenevässä määrin käymään töissä opintojensa ohella (seikka, joka hyvin pitkälle on jo tätä päivää). Tämän vuoksi erityisesti ammattikorkeakoulujen tulisi nyt laittaa panoksia opinnollistamisen ja siihen liittyvien käytänteiden kehittämiseen. Mäki toi esiin myös sen, että jatkossa korkeakoulujen tulee pääsääntöisesti rakentaa tarjottavat opinnot niin, että ne palvelevat osa-aikaista opiskelijaa.

Tulevaisuuden opettaja on valmentaja

Mitä tämä tulee sitten tarkoittamaan opettajan kannalta? Opiskelijakeskeisyys ja opinnollistaminen muuttavat varmasti reippaasti totuttua opettajan roolia. Tulevaisuudessa voidaankin puhua enemmän valmentajasta, joka ohjaa oppijaa hänen urallaan. Kimmo Mäki käytti tulevaisuuden opettajasta termiä personal pedagogical trainer. Kun liikahdamme tähän suuntaan, täytyy korkeakouluissa kyetä raivaamaan runsaasti niitä esteitä, joita ovat asettaneet perinteiset tavat opettaa ja ajatella oppimisesta.

Yhteistyöllä lisätään opintotarjontaa 

Johtaja Hannu Sirén OKM:stä painotti keskustelutilaisuudessa korkeakoulujen välistä yhteistyötä opintojen tarjonnassa. Digitalisoituminen on tuonut runsaasti mahdollisuuksia tarjota opintoja korkeakoulujen välillä. Samoin meillä on jo nyt hyviä esimerkkejä korkeakoulujen yhteistyössä suunnittelemista ja toteuttamista opintokokonaisuuksista. Näistä mahdollisuuksista tiedottamista opiskelijoille tulisi Sirénin mielestä kuitenkin huomattavasti tehostaa. Tämä lisää opiskelijan valinnan mahdollisuuksia ja myös säästää yhteiskunnan resursseja. Lisäksi yhteistyössähän syntyvät usein ne parhaimmat innovaatiot!

Lisätietoja opinnollistamisesta: http://uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1551/1475

 

Tuula Rajander, suunnittelija (Avoin AMK, Alumnitoiminta)
tuula.rajander[at]aikopa.fi

Artikkelikuva: Unsplash.com, Luke Pamer