Matkailu on yksi Kainuun aluetalouden kivijaloista

Matkailu korostuu erityisesti Sotkamon taloudessa, selviää Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailututkimuksista

Matkailulla on merkittäviä vaikutuksia Kainuun aluetalouteen

Kajaanin ammattikorkeakoulu on selvittänyt Kainuun kuntien matkailutuloja ja -työllisyyttä. Vuonna 2013 Sotkamon välitön matkailutulo oli 56,1 miljoonaa euroa ja välitön matkailutyöllisyys 432 henkilötyövuotta, kun kokonaismatkailutulo kerrannaisvaikutuksineen oli 78 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 492 henkilötyövuotta. Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset kertyvät Sotkamossa melko tasaisesti talvi- ja kesäkaudelta. Matkailutyöllisyyden aikaansaama kokonaispalkkaverotulo oli yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa. Matkailutulo ja -matkailutyöllisyys muodostavat lähes viidenneksen Sotkamon koko elinkeinoelämän liikevaihdosta ja henkilötyövuosista.

Hyrynsalmen välitön matkailutulo vuonna 2014 oli 4,6 miljoonaa euroa ja välitön matkailutyöllisyys 27 henkilötyövuotta. Puolangalla vastaavat luvut olivat 3,3 miljoonaa ja 26 henkilötyövuotta. Kokonaismatkailutulo kerrannaisvaikutuksineen oli Hyrynsalmella 5,4 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 29 henkilötyövuotta ja Puolangalla 3,8 miljoonaa euroa ja 28 henkilötyövuotta. Matkailutyöllisyyden aikaansaama kokonaispalkkaverotulo oli Hyrynsalmella yhteensä vajaa 130 000 euroa ja Puolangalla yli 110 000 euroa. Matkailutulo ja -työllisyys muodostavat reilu 10 prosenttia Hyrynsalmen koko elinkeinoelämän liikevaihdosta ja henkilötyövuosista ja Puolangalla vajaat 10 prosenttia.

Välitön matkailutulo jakautuu majoitus- ja ravitsemistoimintaan, vähittäiskauppaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin. Välitön matkailutyöllisyys korostuu henkilökohtaista palvelua vaativilla aloilla eli majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä virkistys- ja muissa palveluissa.

Ulkomaisista matkailijoista Kainuun osuus vaatimaton

Kajaanin ammattikorkeakoulun kokoaman Kainuun matkailutilastollisen vuosikirjan (2015) mukaan Kainuun markkinaosuus koko maan rekisteröidyistä kotimaan matkailijoiden yöpymisistä on ollut koko 2010-luvun tasaisesti 6 %  ja hieman sen alle. Sen sijaan ulkomaisista yöpymisistä Kainuu ei ole onnistunut kipuamaan yli 2 %, vaan päinvastoin Kainuun osuus koko maan ulkomaisista matkailijoista on viime vuosina laskenut (ks. kuva 1). Tilannetta on vaikeuttanut venäläisten matkailijoiden määrän voimakas vähentyminen Kainuussa (ks. kuva 2) ja ostovoiman pienentyminen.

Kuva 1: Kainuun markkinaosuus koko maan rekisteröidyistä yöpymisistä 1995-2015 (Kainuun ammattikorkeakoulu).

kainuun-osuudet-matkailuyopymisista

Kuva 2: Kainuussa vierailevien ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset asuinmaittain 1995-2015 (Kainuun ammattikorkeakoulu 2016).

venajamatkailijoiden-osuus-kainuussa

Lisätietoja Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailututkimuksista:

http://www.kamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/Projektit/Aktiviteettimatkailu/Julkaisut

Tuorein Kajaanin ammattikorkeakoulun tekemä Kainuun matkailutilastollinen vuosikirja (KAMK 2016):

Kainuun matkailutilastollinen vuosikirja 2015