Kulttuuri hyvinvointia puolustamassa

Lasse Lyytikäinen

Valmisteilla olevassa Kainuun maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa tavoitteena on hyvinvoiva ja elinvoimainen Kainuu. Hyvinvoivan Kainuu kolme avainaluetta ovat 1. työllisyys ja toimeentulo, 2. terveys ja toimintakyky sekä 3. osallisuus ja yhteisöllisyys. Läpikäyvänä teemana on vahvasti kulttuuri, mikä herättää toiveita taiteen ja kulttuurin huomioon ottamisesta osana hyvinvoinnin kehittämistä. Kulttuuria sinänsä ei kuitenkaan käsitellä itsenäisenä toimialana, vaan läpäisevänä toimintana.

Suomessa on Terveyden edistämisen malli, joka on konkretisoitunut Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmassa. Siinä kulttuuri nähdään ihmisten yhteisöllisyyden ja osallisuuden ja työhyvinvoinnin edistäjänä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenä voimavarana.

Ennaltaehkäisevä toiminta on hyvä investointi

Kulttuuria tarvitsevat kaikenikäiset. Nekin, jotka eivät pysty harjoittamaan terveysliikuntaa riittävästi, voivat hoitaa hyvinvointiaan osallistumalla kulttuuri- ja taidetilaisuuksiin sekä omaehtoisen taiteen ja kulttuurin tekemiseen. Tutkitusti kulttuuriin sijoittaminen edistää kansalaisten terveyttä.

Syrjäytymisen ehkäisyyn ja syrjäytyneiden palauttaminen normaalielämään olisi yhteiskunnalta paras mahdollinen investointi. Tiedossa on, että pysyvästi syrjäytyneen henkilön yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat noin miljoona euroa.

Taiteesta voi nauttia sellaisenaan, sitä voi seurata tai sen tekemiseen voi osallistua – ilman että sinänsä pyrkii itse taiteilijaksi tai kulttuurin tuottajaksi, se voi antaa elämyksiä ja elämän sisältöä – ja tuottaa elämyksiä, hyvää oloa ja hyvinvointia. Parhaimmillaan se panee ajattelemaan ja luomaan uutta.

13 kulttuuritoimijaa hyvinvointia edistämässä

Viime toukokuussa 13 kainuulaista kulttuurijärjestöä ja kulttuurialan kolmannen sektorin toimijaa kokoontui Kajaanin Raatihuoneeseen pohtimaan toimenpiteitä, jotka voisivat edistää kansalaisten hyvinvointia taiteen ja kulttuurin avulla. Tavoitteena oli myös lisätä yhteisöjen yhteistyötä taiteen ja kulttuurin aloilla, koska suurin osa yhdistyksistä on jäsenmäärältään ja voimavaroiltaan verrattain pieniä.

Tapaamiseen osallistuivat kokoonkutsujina Elias Lönnrot -seura ry, Kajaanin kaupunginteatterin tuki ry sekä kutsuttuina muina kulttuurijärjestöinä Itelliset ry, Kainuun kirjailijat ry, Kajaanin musiikin ystävät ry, Itelliset ry, Ilmari Kianto -seura ry, Kainuun Eino Leino -seura ry, Kainuun lausujat ry, Rauniokaupunki ry; Veikko Huovinen -seura ry. Kolmannen sektorin toimijoita edustivat Generaattoriyhteisöön kuuluvat Tanssiteatteri Routa ja Kajaanin harrastajateatteri ja G-voima.

Yhteiseksi asiaksi koettiin tuoda paremmin näkyväksi toiminnasta ja rahoituksesta päättäville kulttuurin ja taiteen merkitys ihmisen perustarpeena ja hyvinvoinnin lähteenä. Elokuussa toimijat laativat jossa julkilausuman, jossa Kainuun kulttuuriyhdistykset ja kulttuuritoimijat tarjoutuvat tiiviimpään yhteistyöhön julkisen sektorin kanssa. Kulttuuri ja taide voivat tulla osaksi kuntien strategioita ja osaksi peruspalveluja: lastensuojelua, nuoriso- ja sosiaalityötä, vanhuspalveluja, terveydenhuoltoa, kuntoutuspalveluja, koulujen opetusta sekä maahanmuuttajien kotouttamista. Taiteella ja kulttuurilla on paikkansa myös hoito- ja palvelusuunnitelmissa.

Järjestöt ja kolmannen sektorin edustajat toivovat, että kulttuuri nähdään Kainuussa sosiaali- ja terveystoimen vahvana kumppanina. Ne haluavat olla yhteistyössä mukana edistämässä hyvän elämän edellytyksiä ja uskovat, että myös kunnallisessa päätöksenteossa ja rahoitusratkaisuissa ymmärretään kulttuurin voima.

Esimerkkejä terveyttä tukevista kulttuurihankkeista

Kajaanissa yhdistykset ovat toteuttaneet erilaisia terveyttä tukevia kulttuurihankkeita pääosin vapaaehtoistyönä tai erittäin vähäisillä voimavaroilla. Esimerkiksi Itelliset ry:n Ilmarinpajalla monipuolinen taidetoiminta on tukenut menestyksellä vaikeasti syrjäytyneiden nuorten kasvua ja voimaantumista, Kajaanin kaupunginteatterin tuki ry on jakanut teatterireseptejä yhteistyössä SOTE-toimijoiden kanssa, Kainuun lausujilla on ollut mm. Runo minulta -hanke ja lukuisia muita vastaavia hankkeita. Kainuun kirjailijat ry:n edustajat ovat vetäneet kansalaisopiston kirjoittajakursseja Kaukametsän opistossa. Routa on järjestänyt eläkeläisille suunnattuja tanssityöpajoja, jotka toimivat tärkeinä kohtaamispaikkoina. Generaattorilla on toiminut kuntouttavan työtoiminnan ja harrastajateatterin Draaman paikka -ryhmä jne.

Kehittyvä ja kehitettävä alue on kulttuurin, hyvinvoinnin ja matkailun kytkös. Hyvinvointimatkailu ymmärretään helposti lähinnä kylpylä- ja hemmotteluhoitoina, vaikka yhtä lailla hyvinvointimatkailua ovat konsertti-, taide- ja teatteriretket, museomatkat ja kulttuurivaellukset. Tällä saralla Kainuun kulttuuri-info, Kainuun säätiö ja Vuokatin urheiluopisto ovat valmistelleet laajaa hanketta, jossa yhdistyvät taide ja kulttuuri, liikunta ja urheilu, ruoka ja ravitsemus, hyvinvointi ja terveyspalvelut sekä luontokokemus. Kaavailuissa on ns. Triangel-hanke, jonka tuotekehitysosio on nimeltään Kainuun matkailun uudet sisältöinvestoinnit ja jossa hakijana toimisi Kainuun Etu Oy. Myös rahoittajaosapuolten näkemys on luotsattu: Kainuun liitosta ja ELY-keskukselta on saatu vihreää valoa.

Mitä Winston Churchill sanoi kulttuurista

Toisen maailmansodan aikana Englannin pääministeri Winston Churchill pohti, mistä voitaisiin säästää sotaponnistelujen tukemiseksi. Eräs kenraali ehdotti, että säästetään kulttuurista. Tähän Churchill totesi silloin, että ”mitä me sitten puolustaisimme”.

Koordinaatttori Lasse Lyytikäinen,
Kainuun Kulttuuri-info

Artikkelikuva: Flickr: Adrian Wallett (CC BY-NC-ND 2.0)