Korkeakoulujärjestelmän tulevaisuus

Vesa Virtanen

Korkeakoulujärjestelmän tulevaisuus: tärkeintä on yhteistyö, osaaminen ja lisäarvon luonti elinkeinoelämälle

Elinkeinoelämän muutokset tuovat uusia vaatimuksia osaamistarpeisiin ja ammattirakenteisiin. Samoin julkinen sektori elää jatkuvaa murrosvaihetta. Globaali, kehittynyt tietoliikenne tuo tiedon uudella tavalla kaikkien saataville samalla kun yleinen taloustilanne aiheuttaa sen, että kilpailu osaavasta työvoimasta, osaajista ja resursseista kiristyy. Suomalaiselta korkeakoulujärjestelmältä, yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta, odotetaan yhä enemmän vaikuttavuutta, profiloitumista, kansainvälisyyttä sekä koulutuksen nopeutta ja joustavuutta. Erityisesti elinkeinoelämän tarpeisiin tulisi pystyä vastaamaan aina vain paremmin ja nopeammin. Nykytilanteessa ei ole kenenkään etu, eikä taloudellisesti järkevää, tai ylipäätään mahdollista, yhden korkeakoulun tehdä kaikkea. Korkeakoulujen tekemisen tulee profiloitua ja sen tulee pohjautua organisaatioiden strategisiin linjauksiin sekä kaikkia osapuolia hyödyntävään, tulokselliseen yhteistyöhön ja työnjakoon. Yliopistojen piirissä työnjakoa on jo tehty määrätyillä koulutussektoreilla.

Kahden vuosikymmenen ajan toiminnassa ollut kahdesta pilarista muodostuva korkeakoulujärjestelmä, duaalimalli, on toiminta-aikansa ajan palvellut hyvin suomalaisen yhteiskunnan tarpeita. Nyt opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistämässä selvityksen jossa duaalimallin rakennetta arvioidaan valtakunnallisesti ja etsitään tapoja, joiden avulla korkeakoulujärjestelmää voidaan kehittää kokonaisuutena. Muun muassa tutkintoaikoja tulee nopeuttaa ja elinkeinoelämän perään kuuluttama työelämään kohdennettu osaaminen tulee varmistaa.

Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on eri puolilla maata monia yhteistyömalleja, joilla sektoreiden välisiä raja-aitoja on myönteisellä tavalla rikottu. Rakenteiden sijaan keskustelun ydin on ollut ja tulee olla yhteistyön kautta toteutettavan korkeakoulutoiminnan vaikuttavuudessa ja alueiden kehittymisessä. Korkeakouluilla, profiilista riippumatta, tulee jatkossakin olla koulutustehtävän lisäksi yhteiskuntaa uudistavaa tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaa koko Suomen tasapuolisen kehityksen turvaamiseksi.

Korkeakoulujen aktiivisen panoksen kanavoitumista koko kansantalouteen tulisi edelleen vahvistaa ja sitä kautta luoda uutta osaamisperusteista kasvua. Yliopistokeskuspaikkakunnilla on tässä kehityksessä merkittävä rooli. Yliopistokeskuksissa usean yliopiston toimintaa on koottu yhteiselle alustalle. Toiminnassa ovat mukana liki kaikki Suomen tiedeyliopistot. Emoyliopistojen vahva läsnäolo yliopistokeskuspaikkakunnilla varmistaa syvällisen tiedepohjan riittävän monella koulutus- ja tutkimusalalla, laajat tutkimusverkostot ja myös tieteellisten jatko-opintojen mahdollisuudet alueellisen koulutus- ja tutkimustoiminnan tukena. Yliopistokeskukset tuovat lisäarvoa myös emoyliopistoille tiiviin elinkeinoyhteistyönsä ja aikuiskoulutusprofiiliensa avulla. Elinkeinoelämä rekrytoi yhä enemmän myös tutkijakoulutuksen saaneita, ja tieteellisten jatko-opintojen mahdollisuus alueella on yhä tärkeämpää. Vaikutukset näkyvät myös väestön koulutustason kasvussa, työllisyysasteissa, yritysten halukkuudessa investoida alueille sekä nuoren ja koulutetun väestön tulomuutossa alueille. Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointiryhmä toteaa raportissaan (2013) yliopistokeskusten olevan puhtaimmillaan sijaintialueen edusta ja tarpeista käsin rakennettuja ja suunniteltuja. Ne toimivat nopeasti reagoivina yhteistyöalustoina monitieteisille tutkimushankkeille ja koulutusohjelmille.

Yliopistokeskusten erityiset vahvuudet suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä ovat monitieteellinen tutkimus- ja koulutustyö, aikuisten osallistumisen mahdollistavat koulutusjärjestelyt, tieteen, taiteen ja työelämän välinen vuorovaikutus, kysyntälähtöinen toiminta sekä uudet kokeilut ja avaukset. Näissä tehtävissä onnistuminen edellyttää, että yliopistokeskusten toiminta on kiinteä osa emoyliopistojen tieteellistä työtä. Yliopistollisen identiteetin ja yliopistojen koordinaatiovastuun säilyttäminen ovat ensiarvoisen tärkeää erityisesti tutkimustoiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi.

Yliopistokeskuspaikkakunnat ja niitä ympäröivät alueet kehittyvät vauhdilla usean yliopiston, ammattikorkeakoulun, sektoritutkimuslaitosten, kehitysyhtiöiden, aluekehittäjien ja yritysten yhteisiksi kehitysympäristöiksi. Tiedeperusteista opetusta, tutkimusta ja kehittämistyötä tehdään yhteistyössä työelämälähtöisten ammattikorkeakoulujen, yritysten oman tutkimus- ja innovaatiotoiminnan sekä aluekehittäjien kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käydyissä keskusteluissa on tunnistettu ammattikorkeakoulujen ja yliopistokeskusten yhteistyöstä useita, laajemminkin hyödynnettäviä hyviä käytänteitä. Kajaanissa on kaksi valtakunnallisen tunnustuksen saanutta toimivaa yhteistyömuotoa. Sopimuspohjainen mittaus- ja tietojärjestelmien koulutus- ja tutkimuskeskus (CEMIS) yhdistää VTT:n, MIKESin, Kajaanin AMKin sekä Oulun ja Jyväskylän yliopistojen osaamisen, jossa yliopistojen tuottaman tutkimuksen korkea tieteellinen taso on ensiarvoisen merkittävä tekijä. Kukin organisaatio on itsenäinen toimija.

Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteinen Aikuis- ja täydennys-koulutuspalvelut AIKOPA on yhden luukun periaatteella toimiva koulutusyksikkö, jossa kahden organisaation palveluksessa olevat henkilöt työskentelevät yhdessä. Koska alueelta puuttuu pysyvä yliopistotason koulutus korostuu AIKOPAn mahdollisuudet osaamisen parantamiseen. Yliopistotasoisen aikuis- ja täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston sekä maisteritasoisen muuntokoulutuksen kautta on mahdollista parantaa koulutustasoa ja kouluttaa osaavaa työvoimaa alueelle (mm. varhaiskasvatus, sosiaalialan osaajat, psykologit) yhteistyössä yliopistokeskuksessa toimivien yhteistyöyliopistojen kanssa.

Yliopistokeskuksella on myös merkittävää yhteistyötä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, MTT:n Sotkamon yksikön kanssa. MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus.

Kainuun Liiton tavoitteena on luoda Kainuuseen biojalostamisen ja bio-osaamisen keskittymä. Tavoitteen saavuttamisessa Kajaanin yliopistokeskuksella on merkittävä rooli, koska alan yliopistollinen huippuosaaminen keskittyy maakunnassamme yliopistokeskukseen.

Alueellamme on tehty kauaskantoisia ratkaisuja ja rakennettu osaamista pitkäjänteisesti yhteisesti valituille osaamiskärjille. Korkeakoulutoimijoiden tulee Kainuussa jatkossakin kehittää alueellisesti omaleimaista osaamista, yhteistyössä alueen toimijoiden ja vahvojen verkostojensa kanssa.

 

Vesa Virtanen, professori
Johtaja, Kajaanin yliopistokeskus ja Mittaustekniikan yksikkö, Cemis-Oulu

 

Artikkelikuva: freeimages.com