Katse työllisyyteen – Hyvinvointifoorumi 8.12.2014

Anu Huotari ja Paula Karppinen

Maanantaina 8.12.2014 järjestettiin hyvinvointifoorumi, jonka teemana oli tehdä katsaus Kainuun työllisyyden tämän hetkiseen tilanteeseen, käsillä oleviin haasteisiin, keskustella ja ennakoida tulevaa sekä tarttua toimeen yhdessä ratkaisuja hakien.

Kainuu-ohjelma: erityishuomio nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin

Aluekehitysasiantuntija Paula Karppinen kertoi maakuntaohjelman kainuulaisten hyvinvointia koskevista linjauksista työllisyyden teemassa.  Menossa olevan ohjelmakauden kehittämislinjauksissa ja toimenpiteissä painotetaan nuorten yksilöllisiä työllistymispolkuja ja työelämävalmiuksia, pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä sekä työllistämisen ja työhyvinvoinnin toimintamallien rakentamista.

Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumisessa seurataan mm. kanasalaisten kokemusta elämänlaadustaan. Viimeisimmässä Työ- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyssä vuodelta 2013 elämänlaatunsa hyväksi kainuulaisista kokee useampi kuin joka toinen, mikä on enemmän kuin suomalaisista yleensä. Erittäin huolestuttavaa puolestaan on, että Kainuussa noin joka kolmas arvioi työkykynsä heikentyneeksi ja epäilee jaksamistaan työssä eläkeikään saakka.

Työttömyysjaksojen lyhentäminen puree työttömyyteen

Kainuun ELY-keskuksen strategiapäällikkö Juha Puranen loi tilannekatsauksen työllisyystilanteeseen. Kainuussa on nyt kaikkien, sekä toimijoiden että työnhakijoiden, panostettava työttömyysjaksojen keston lyhentämiseen, eli pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen.Tämän lisäksi on panostettava avointen työpaikkojen avoinnaolon keston lyhentämiseen, eli työvoiman saatavuuden turvaamiseen ja työnhakuun tarjolla oleviin työtehtäviin.

Nuorten tilanne on kohtuullisen hyvä – enemmän huolta pitkäaikaistyöttömistä

Kainuun ELY-keskuksen kehittämispäällikkö Osmo Ohtonen ja Kainuun TE-toimiston johtaja Tiina Veijola kertoivat nuorisotakuun tilanteesta. Nuorista ei niinkään tarvitse olla huolissaan, sillä suurin osa TE-toimiston asiakkaina olevista nuorista ovat hetken aikaa työttöminä. Nuorten tilanne ei ole niin huono kuin vanhempien pitkäaikaistyöttömien. Nuoret siirtyvät työelämään, hakeutuvat koulutukseen ja ovat herkkiä muuttamaan työn perässä. Enemmän huolta on kannettava vanhemmista pitkäaikaistyöttömistä. Nuorisotakuu toteutuu Kainuussa, kaikille peruskoulun päättäville on koulutuspaikka.  Taantuman aikana on hyvä hetki panostaa työkyvyn ylläpitämiseen ja osaamisen vahvistamiseen.

10 ESR-hanketta lähdössä liikkeelle

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Anne Huotari kertoi ESR-hankkeiden rahoitusmahdollisuuksista. Ensimmäisen hakukierroksen jälkeen myönteisinä päätöksinä on lähdössä liikkeelle 10 hanketta. Liikkeelle on lähdössä mm. työn tuottavuuteen ja työhyvinvointiin, koulutuksen siirtymävaiheisiin sekä kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen parantamiseen liittyviä hankkeita.

ELY-keskukseen kannattaa olla yhteydessä, mikäli haluaa hakeutua valtakunnallisten teemojan rahoituksiin, rahoittaja opastaa mielellään toimijoita hakuprosesseissa. Lisäksi rakennerahastot.fi -sivustoa kannattaa seurata aktiivisesti, sillä sieltä saa ajankohtaista tietoa valtakunnallisista hankehauista.

Työkyvyn ylläpitämiseen ja osaamisen kehittämiseen satsattava – mutta kaveriakin tarvitaan

Tilaisuuden lopuksi käytiin Kainuun liiton aluekehitysasiantuntija Helena Aaltosen johdolla yhteenveto tilaisuudessa esille nousseista asioista ja kehittämisen kohteista.

Työttömyysjaksojen lyhentäminen on ratkaisevan tärkeää työttömyyden vähentämisessä. Samalla tavalla taantuman aikana on syytä satsata työvoiman työkyvyn ylläpitämiseen ja osaamisen kehittämiseen. Työn tuottavuuden kasvun pitää olla keskiössä työllistämistoimenpiteissä sekä siirtymisessä avoimille työmarkkinoille. Parhaimmat tulokset saadaan, kun pienennetään virta pitkäaikaistyöttömyyteen mahdollisimman vähiin. TE-toimistolla alkaa ensi vuoden alussa hanke yritysten sukupolven vaihdoksiin liittyen.

Työnantajien taholta tullut viesti on, että työllistymisessä painottuu kaksi kriteeriä. Työnhakijalla on oltava euroissa laskettavaa osaamista, joka hyödyttää työnantajaa työn tuottavuutta ja tehokkuutta lisäämällä. Lisäksi on tärkeää, että työnhakijalla on persoona ja asenne, joka sopii hyvin kulloiseenkin työyhteisöön.

Kajaanissa, Kuhmossa ja Suomussalmella on koulutettu työpaikkavalmentajia, joiden palvelut on suunnattu pk-yritysten työnantajille ja avainhenkilöille. Etenkin pyritään parantamaan edellytyksiä ottaa vastaan työntekijöiksi pitkäaikaistyöttömiä, nuoria sekä maahanmuuttajia.

Todettiin, että TE-toimiston asiakkaana olevat nuoret eivät ole ongelma vaan ne nuoret, jotka eivät ole palveluiden piirissä. Keväällä Kuhmossa tulottomia nuoria oli noin 30, Kajaanissa noin 150. Kajaanissa pidetään 19.12.2014  Ohjaamo-toimintaan liittyen palaveri kajaanilaisen mallin rakentamiseksi, päähuomiona etenkin viranomaisten yhteistyön parantaminen.

Maakuntavaltuusto linjasi kesätyöseteleiden myöntämisestä nuorille siten, että kunnat antaisivat setelin 9.luokkalaisille ja Kainuun liitto 2. asteen opiskelijoille. Asiasta aloitteen tehneen Kainuun nuorisovaltuustonkin huomio on, että kesätyösetelikäytännöistä on tärkeää tiedottaa nuorille selkeästi ja hyvissä ajoin. Työnantajien valmiudesta ottaa nuoria kesätöihin tulee myös huolehtia.

TEM on käynnistämässä pilotin ensi vuoden puolelle, jossa palkkatuetun työn yhteyteen hankitaan valmennuspalveluja välityömarkkinoille. Toiminta tulee kohdistumaan asiakaskuntaan, joka on kaikkein vaikeimmin työllistyvää. Kemissä tullaan selvittämään, mitä maksaisi kertaluonteinen ratkaisu, jolla yli 60-vuotiaat useamman vuoden työttöminä olleet saisivat eläkeratkaisun. Yksi tärkeä eriarvoistava käytäntö, johon tulisi puuttua, on työssäkäyvien ja työttömien terveyshuolto. Työntekijät ovat työterveyshuollon piirissä, kun taas työttömien kohdalla käytännöt ovat vaihtelevia. Sairaushistorian puuttuminen vaikuttaa esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyyn. Paltamon työkokeilu oli hyvä esimerkki, jossa työttömien työkyky arvioitiin kokonaisvaltaisesti.

Todettiin lopussa yhteisöllisyyden ja yksilöllisen tuen merkitys ihmiselle.  Esimerkiksi  etsivän nuorisotyön työntekijät eivät ehdi tehdä muuta kuin ohjata nuoria palvelujen piiriin vaikka nuorilla olisi selkeä tarve tukihenkilöille.  Voisiko tätä tukea löytyä esimerkiksi vapaaehtoistyön ja järjestöjen puolelta?

Esitykset

Paula Karppinen Hyvinvointifoorumi 8 12 2014 Katse työllisyyteen (pdf)

Juha Puranen Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa (pdf)

Osmo Ohtonen Nuorisotakuun seuranta (pdf)

Anne Huotari ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet (pdf)

 

Artikkelikuva: www.freeimages.com, käyttäjältä ba1969