Kaivostoiminta pehmensi koronaiskua Kainuussa

Kainuu on toistaiseksi selvinnyt muuta maata paremmin koronapandemian negatiivisilta vaikutuksilta. Korona kuritti erityisesti matkailu-, palvelu- ja tapahtuma-alaa, mutta  kaivannaistoiminnan liikevaihto ja henkilöstömäärä kasvoivat.

Matkailusektorilla heinäkuu oli vahvan kotimaanmatkailun ansiosta monin paikoin hetkellinen pelastus. Työttömyyden tilanne on muuta maata parempi ja yritysten odotukset ovat positiivisemmat. Koronan vaikutuksesta kuitenkin lähes kaikkien toimialojen liikevaihto sekä henkilöstömäärä ovat laskeneet ja suuremmat vaikutukset voivat iskeä Kainuuseen viiveellä.

Kainuu on myös lentomotissa eikä koti- ja ulkomaisia matkailijoita pääse suorilla lennoilla maakuntaan. Samoin suuret tapahtumat peruttiin kevättalvesta alkaen. Jo tähän mennessä syntyneet vahingot ovat merkittävät. Olennaista on saada nopeasti lentoliikenne palautumaan Kajaanin kentälle ja tapahtumamatkailu takaisin kasvu-uralle.

Kainuun suhdannekatsaus tammi-toukokuu 2020: korona kuritti matkailua ─ kaivannaisala tahkoo ennätyksiä

Kainuun liitto julkaisee normaalisti suhdannekatsauksen kahdesti vuodessa kesäkuussa ja joulukuussa. Koronapandemian vaikutuksista johtuen julkaistaan nyt syyskuussa ylimääräinen suhdannekatsaus. Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu on toimittanut Kainuun liitolle liikevaihdon suhdannetiedot tammi-toukokuulta 2020. Henkilöstömääräestimaatit ulottuvat kesäkuulle saakka.

Kainuun kärkitoimialoista korona iski karuimmin matkailusektoriin. Matkailun liikevaihto putosi tammi-toukokuun aikana 24,1 % ja henkilöstömäärä 15,5 %. Kaivannaistoimintaa ja elintarvikeklusteria lukuun ottamatta liikevaihto laski kaikissa Kainuun kärkitoimialaklusterissa. Kaivannaisalan liikevaihto kasvoi huimat 33 prosenttia. Henkilöstömäärät vähenivät kaikissa muissa klustereissa paitsi kaivannaistoiminnassa, jossa henkilöstömäärä nousi yli 24 prosenttia tammi-toukokuussa.

Suhdanteet tammi-toukuussa 2020

Liikevaihto kasvoi kärkitoimialoilla tammi-helmikuussa vielä keskimäärin, mutta maaliskuusta eteenpäin liikevaihto kääntyi laskuun. Kärkitoimialojen liikevaihto väheni keskimäärin eniten toukokuussa ja kaikissa päätoimialaklustereissa kaivannaisalaa lukuun ottamatta. Pahiten korona iski matkailuklusterin liikevaihtoon. Heti maaliskuussa rajoitustoimien astuessa voimaan pudotusta oli -23,4 %, huhtikuussa jopa -52,9 % ja toukokuussa -45,1 %. Kaivannaisalaan ei koronalla ole ollut negatiivista vaikutusta, vaan liikevaihto kasvoi huimat 32,9 % tammi-toukokuussa ja lähes 59 % toukokuussa. Elintarvikeklusterin liikevaihto kasvoi tammi-toukokuussa yhteensä 5,7 % huiman helmikuun kasvun (57,4 %) ansiosta.

Liikevaihdon muutostaulukko pdf:nä Liikevaihdon vuosimuutos tammi-toukokuu 2020

Henkilöstömäärät vähenivät tammi-kesäkuussa kaikilla kärkitoimialaklustereilla kaivannaisalaa lukuun ottamatta. Koronan takia matkailuklusterin henkilöstömäärä väheni eniten: maaliskuussa -29,1 %, huhtikuussa -37,4 % ja toukokuussa -31,5 %. Myös biotaloudessa ja siihen kuuluvissa metsä- ja puuklusterissa sekä elintarvikeklusterissa henkilöstömäärien suhdanteet huononivat huhti-kesäkuussa. Kaivannaisklusterin henkilöstömäärään ei koronalla ole ollut vaikusta vaan henkilöstömäärä on lisääntynyt (tammi-kesäkuussa +21,8 %).

Kainuun näyttää toistaiseksi selvinneen kokonaisuutena hieman muuta maata paremmin koronapandemian vaikutusten ensimmäisestä aallosta. Kainuun laaja elinkeinorakenne kasvattaa Kainuun iskukykyä. Kainuun matkailusektorilla tehtiin yöpymisissä jopa kaikkien aikojen ennätyksiä heinäkuussa. Toisaalta vaikutukset voivat iskeä Kainuuseen viiveellä ja selvää on, että monet yritykset erityisesti matkailu- ja palvelusektorilla ovat hätää kärsimässä. Pitkittyvä lentomotti ja mahdollisesti lisääntyvät rajoitustoimet huonontavat tilannetta entisestään. Vaikka rajoituksia purettaisiinkin, ei ihmisten käytös muutu hetkessä. Myös toimialojen sisällä voi olla suuria eroja: toiset yritykset kasvavat ja toiset näivettyvät koronakurimuksessa.

Kainuussa ollaan laatimassa selviytymissuunnitelmaa koronakriisin taloudellisten vaikutusten jälkihoidon ja jälleenrakennuksen alueellisten toimien kokoamiseksi.

Kainuun muutoskestävyys hyvä

Kainuun elinkeinorakenne on laaja, joten koronan vaikutukset eivät ole koetelleet Kainuuta niin pahasti kuin muuta maata keskimäärin. TEM:in OECD:n analyysiin pohjautuvan alueiden resilienssitarkastelun mukaan Kainuu on maakunnista kuudenneksi iskunkestävin kun tarkastellaan riskialttiiden toimialojen työpaikkojen osuutta yritysten työpaikoista maakunnittain (https://tem.fi/tilannetietoa-koronakriisin-vaikutuksista). Kriisiin ensimmäisenä reagoivia toimialoja ovat hotelli- ja ravitsemisala, palvelut ja vähittäiskauppa (apteekkeja ja ruokakauppoja lukuun ottamatta), yritykset, jotka ovat riippuvaisia globaaleista arvoketjuista, energiantuotanto sekä yksityinen sektori.

Ennätyskesä kotimaanmatkailussa paikkasi kevään menetyksiä

Kainuussa teollisuuden näkymät ovat olleet koko maasta poiketen toistaiseksi varovaisen positiiviset. Monilla Kainuun teollisuuden aloilla menee vielä hyvin ja yrityksillä on kehityssuunnitelmia. Vientiyritysten tilauskanta on kuitenkin selkeästi hiipunut ja negatiiviset vaikutukset tulevat alueelle viiveellä. Rakentaminen on yhä ollut hyvässä vauhdissa.

Matkailussa hyvä ja jopa ennätyksellinen heinäkuu paikkasi osittain erittäin huonoa kevättä. Tapahtumanjärjestäjille korona-aika on luonnollisesti ollut katastrofaalinen.

Työllisyys sukelsi keväällä mutta on sen jälkeen palautunut

Kainuussa työttömyyden huippu koettiin toukokuun alussa, jolloin työttömiä työnhakijoita lomautetut mukaan lukien oli yli 5 000. Kuluvan vuoden helmikuun lopusta työttömyys on pienentynyt 6 prosenttia ja on syyskuun ensimmäisellä viikolla jopa alhaisemmalla tasolla. Syyskuun alkupuolella työttömiä oli 3 114, joista lomautettuja vähän alle 300.

Kainuussa työttömyyden tilanne on muuhun maahan verrattuna hyvä. Myös nuorten työttömien määrä on kevään vaikeasta tilanteesta jo lähes palautunut vuoden takaiselle tasolle. Keskimäärin koko maassa työttömyys on kasvanut helmikuusta 30 prosenttia.

Kainuussa naisten työttömyys on sen sijaan entisestään kasvanut; nousua helmikuulta syyskuun ensimmäiselle viikolle on 16 prosenttia. Edelleen Kainuussa on kuitenkin miehiä enemmän työttömänä kuin naisia. Palvelu- ja myyntityöntekijöiden, asiantuntijoiden sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden työttömyys on edelleen kasvanut. Eniten lomautettuna on raskaiden ajoneuvojen kuljettajia sekä myyjiä ja kauppiaita. Kainuun kunnista työttömien ja lomautettujen määrä yhteensä on lisääntynyt hieman Sotkamossa ja Hyrynsalmella (2 % molemmissa), muissa kunnissa vähentynyt.

Korona ei vielä tuonut konkurssiaaltoa

Patentti- ja rekisterihallituksen tilastojen mukaan yrityksiä perustettiin vielä tammi-kesäkuussa 2020 Kainuussa enemmän kuin yrityksiä lakkasi (perustetut 149, lakanneet 144). Lakanneita yrityksiä oli kuitenkin lähes 6 prosenttia enemmän tammi-kesäkuussa kuin edellisvuonna vastaavaan ajankohtaan. Elokuun 2020 loppuun ulottuvan Tilastokeskuksen konkurssien pikaennakkotilaston perusteella konkurssien määrä ei Kainuussa ole poikennut juuri tavanomaisesta eikä suuria henkilövaikutuksia toistaiseksi ole ollut.

Syksyn PK-yritysbarometrin mukaan koronapandemia on vaikuttanut vähiten Kainuun yritysten tulevaisuuden näkymiin Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan lisäksi. Työpaikkojen henkilöstöodotusten saldoluku (7) oli Kainuussa kaikista positiivisin. Myös investointiodotukset ovat Kainuussa piristyneet. Sen sijaan osaavan työvoiman saatavuus on edelleen pahentunut Kainuussa. PK-yritysbarometrin mukaan 42 prosenttia nostaa työvoiman saatavuuden kolmen pahimman kehittämisesteen joukkoon (koko maa 27 %). Tilastokeskuksen kyselyssä vuoden toisen neljänneksen kyselyyn vastanneista toimipaikoista jopa 71 % koki rekrytointiongelmia edellisen 12 kuukauden aikana (koko maassa 38 %). Viimeisen neljän vuosineljänneksen keskiarvo on Kainuussa korkein; 63 % (koko maassa 43 %).

Matkailuun kovin isku

Matkailu kasvoi Kainuussa kovasti neljä vuotta peräkkäin, mutta koronapandemia rajoituksineen romahdutti matkailijamäärät maalis-toukokuussa. Kotimaanmatkailussa päästiin kansallisella tasolla lähelle normaalia heinäkuuta ja Kainuussa rekisteröityjen yöpymisten määrä oli heinäkuussa jopa ennätyksellinen (134 000). Yöpymiset kasvoivat heinäkuussa Kainuussa yhteensä kuusi prosenttia ja kotimaisten määrä 12 prosenttia. Majoitusmyynti (3,4 M €) oli kuitenkin heinäkuussa 1,3 miljoonaa vähemmän kuin edellisvuonna, mutta toisaalta samalla tasolla kuin vuonna 2018. Tammi-heinäkuun majoitusmyynti väheni huimat 65 prosenttia (11,1 M €).  Kotimaan piristynyt matkailukysyntä ei kuitenkaan riitä syys- ja talvikaudella. Etätyösuositus ja kokoontumisrajoitukset ovat rajoittaneet tapahtumatoimintaa, ja Kainuussakin jouduttiin perumaan useita suuria tapahtumia. Muun muassa Kamarimusiikin peruuntuminen vei noin 2,5 miljoonan aluetalousvaikutukset Kainuusta. Luovien alojen digitaaliset sisällöt ovat hyötyneet koronatilanteesta, mutta näkymät muilta osin ovat erittäin huonot. Tapahtumatuotannon liikevaihto on tippunut valtakunnallisesti 90 %.

Palvelualojen liikevaihto putosi Suomessa kesäkuussa 2020 verrattuna edellisvuoteen yhteensä -13,8 %. Majoitus- ja ravitsemustoiminnassa pudotusta tuli -41 %, taide & viihdetoiminnassa -32 % ja kuljetusalalla -26 %.

Teollisuustuotannon lasku on jatkunut huhtikuusta asti. TEM:n syyskuun alussa julkaiseman talouden ja toimialojen valtakunnallisen koronatilannekuvan mukaan valtakunnallisesti teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli kesäkuussa 6,9 % pienempi kuin vuoden 2019 toukokuussa. Teollisuuden uusien tilausten arvo oli kesäkuussa 11,7 % pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Tammi-kesäkuun aikana tilaukset vähenivät kaikkiaan 11,3 % edellisvuodesta. Yritykset saivat heinäkuussa uusia tilauksia vuodentakaista vähemmän kaikilla teollisuuden toimialoilla. Suurten vientiyhtiöiden myymät, mutta vielä toimittamattomat tilaukset ovat toistaiseksi kannatelleet teollisuutta. Vaikutukset Suomen teollisuuteen tulevat osittain viiveellä, sillä investointihyödykkeiden tilaussyklit ovat usein hitaita.

Loppuvuoden arviot näkymistä vaihtelevat yrityskohtaisesti, mutta ovat epävarmuuden ja heikon kysynnän vuoksi valtakunnan tasolla pessimistisiä. Koronatilanteen pitkittyminen vaikuttaa tuotantoon, työllisyyteen ja yritysten kassatilanteeseen. Teollisuuden tilauksia on viivästetty ja yleinen epävarmuus vaikuttaa kuluttajakysyntään, minkä vuoksi teollisuudenkin investointipäätökset ovat jähmettyneet. Komponenttipula haittaa yhä teollisuuden toimintaa jonkin verran. Teollisuusyritykset ovat lomauttaneet ja irtisanoneet työvoimaa. Lomautuksia on odotettavissa syksyn aikana lisää. Teknologiateollisuuden koronapulssikyselyn perusteella arvioidaan, että teknologiateollisuudesta lähtee koronan takia vuoden loppuun mennessä lähes 10 000 työpaikkaa. Välillisten vaikutusten takia määrä noussee jopa yli 20 000:een.

Metallinjalostuksen yritykset arvioivat tilanteensa heikentyvän syksyn aikana, mutta elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten arvio tilanteestaan nyt ja syksyn aikana on parempi kuin alkukesällä.

Metsäteollisuudenkin tilanne nähdään valtakunnallisesti haastavana. Tavaraliikenteen kuljettajien mahdolliset karanteenit aiheuttavat huolta metsäsektorissa. Sellun ja kartongin tuotanto on kääntynyt lievään nousuun, jolloin myös puukauppa piristynee. Metsäsektoria pidetään yhtenä tärkeimmistä rooleista taantumasta ja koronakriisistä toipumisessa. Näin ollen panostukset toimintaympäristön kehittämiseen ovat avainasemassa. Kainuussa esimerkiksi Kuhmo Oy ilmoitti koronakurimuksen vaikeimman kuukauden eli toukokuun aikana 7 miljoonan investoinnista sahatavaran tuorelajitteluun.

Digi- ja ohjelmistoalan tilanne on koko maan osalta lähes normaali, mutta kasvua ei ole juuri näkyvissä. Poikkeuksen tässä tekee Kajaanilainen erityisesti exergaming tuotteita valmistava CSE Entertainment, joka kasvaa valtavaa vauhtia. Viime vuonna liikevaihto oli kuusitoistakertainen, ja yritys tekee myyntiä 30 maahan. Vientiteollisuuden kriisiytyminen voi kuitenkin vaikuttaa huomattavasti alan kysyntään. Vihreä ja digitaalinen elvytysstrategia luo uusia mahdollisuuksia alan innovaatiotoiminnalle sekä tarjonnan ja kysynnän vahvistamiselle.

Kaivannaisala on toistaiseksi säästynyt koronan negatiivisilta vaikutuksilta. Kainuussa liikevaihto on jopa kasvanut ennätystahtia. Vaikutuksia voi kuitenkin ilmetä kaivannaisalallakin viiveellä.

Tulevat kuukaudet poikkeuksellisen epävarmoja

Taloustilanteen positiivisia tekijöitä ovat tällä hetkellä elinkeinoelämän ja kuluttajien luottamuksen nousu, kaupan ja palvelujen liikevaihdon laskun pieneneminen, asuntokaupan elpyminen ja positiiviset signaalit Euroopan teollisuudesta. Kaivostoimiala on selvinnyt toistaiseksi poikkeustilanteesta monia muita toimialoja vähemmällä. Raaka-aineiden kysyntä on säilynyt hyvänä eri maiden ja maanosien erilaisista tauti- ja rajoitustilanteista johtuen.

Elinkeinoelämän riskitekijöitä taas ovat teollisuustuotannon ja uusien tilausten laskun jatkuminen ja Suomen viennin laskeminen Kiinaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Valmistavan teollisuuden heikon kysynnän ja myynnin takia tuotannon katkosten todennäköisyys kasvaa ja kesto pitenee. Myös metsäteollisuus kohtaa useita haasteita ja monet matkailuyrittäjät ja -työntekijät eivät taloudellisesti kestä toiminnan uusia rajoituksia. Rajapäätösten lyhyt aikajänne vaikeuttaa matkailuyritysten varautumista matkailijoiden saapumiseen ja markkinointiin.

Lue suhdannekatsaus kokonaisuudessaan: Kainuun suhdannekatsaus_syyskuu2020