Kainuun näkökulmia hallitusohjelmaan

Pentti Malinen

Hallitusohjelman yleiset tavoitteet sopivat mitä parhaiten Kainuulle, jonka elinvoiman vahvistamiseen tarvitaan vahvoja lääkkeitä. Kainuun sisällä tulevaisuuskeskustelu on kääntynyt sisäänpäin, jopa alistuneeksi puolustustaisteluksi. Hallitusohjelmaan tukeutuen tämä asenne on käännettävä. Maakuntamalliin perustuva itsehallintoratkaisu sote:lle, kuntien tehtävien keventäminen, byrokratian purkaminen, kokeilukulttuuri sekä elinkeinoissa biotalouden painotus antavat meille kylliksi avoimia haasteita, joihin voimme tarttua.

Raadollisempi puoli hallitusohjelmassa merkitsee kuitenkin vyönkiristystä. Mutta tarjolla on haasteita tehostaa toimintaa kokeiluin, yrittäjyyttä vahvistamalla ja digitalisaatiota hyödyntämällä. Ohjelman henki on optimistinen.

Kainuun kesto-ongelmia ovat olleet saavutettavuus sekä aleneva ja ikääntyvä väestökehitys. Oleellinen kysymys Kainuun kannalta on, antaako hallitusohjelma lääkkeitä näihin haasteisiin? Hallitusohjelman visio on lupaava: ”Kasvava talous perustuu hyvään johtamiseen, vahvaan yrittäjyyteen ja omistajuuteen sekä koko Suomen voimavarojen hyödyntämiseen”.

Väestökehitys voi kääntyä vain, jos työpaikkoja syntyy Kainuuseen lisää. Bio- ja kiertotalous sekä cleantech hallitusohjelman elinkeinopoliittinen kärki. Kainuulle merkittävin linjaus on puun käytön lisäämisen, monipuolistamisen ja jalostusarvon nostamisen tavoite. Konkreettisia lupauksia ovat mm. puurakentamisen säädösesteiden purkaminen sekä perustienpidon, rataverkon ja terminaalien investoinnit. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen, virkistys- ja matkailukäyttöä koskeva selvitys sekä kansallispuiston perustaminen Suomen 100-vuotisjuhlavuonna osuvat hyvin Kainuussa tärkeiksi koettuihin kehittämistavoitteisiin. Mielenkiintoisia uusia haasteitakin meille tarjoutuu mm. nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannon kasvattamisessa sekä yhdyskuntajätteen kierrätyksen lisäämisessä.

Julkisten palvelujen tuottavuusloikkaa tavoitellaan laajamittaisella digitalisoinnilla. Tässä kohdassa jää kuitenkin kaipaamaan kattavan laajakaistaverkon nopeaa läpivientiä; se turvaisi uudistuvien palvelujen saannin ja yritystoiminnan perusedellytysten olemassa olon koko Kainuussa. Selkeä haaste Kainuulle on miten tartumme hallituksen tulevaan kokeiluohjelmaan. Tähän saakka Kainuun on ollut aktiivinen edelläkävijä monissa kokeiluissa. Niiden tuloksia ei kuitenkaan ole täysimittaisesti voitu realisoida, kokeilujamme on pikemminkin jarrutettu ja niiden tuloksia vähätelty. Kokeilut ovat hyvä keino löytää aluelähtöisiä ratkaisuja – joko vihdoin koittaa tälle tielle aito mahdollisuus.

Osaaminen ja koulutus ovat hallitusohjelman strategisia painopisteitä, mutta nekään eivät välty merkittäviltä leikkauksilta. Lohdulliselta Kainuun kannalta näyttävät kuitenkin ne linjaukset, joissa hallitus kertoo huolehtivansa ”alueellisesti kattavasta koulutuksesta” sekä ”tuetaan rahoituksella alueellisia tai alakohtaisia osaamiskeskittymiä”.

Kainuun saavutettavuuden haasteisiin nähden kiinnostavin esitys hallitusohjelmassa on liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen kohdistettava selkeä lisäpanostus (600 milj. euroa). Jopa perustienpitoon ja muihin biotaloutta tukeviin julkisiin investointeihin luvataan panostaa. Toki ohjelmasta on jäänyt puuttumaan liikenne- ja elinkeinopoliittisesti tärkeän lentoliikenteen kehittäminen alueellisille kentille.

Rakennepoliittiset uudistukset ovat Kainuussa olleet julkisen keskustelun kohteena niin hallintokokeilun aikana kuin sen jälkeen. Sote-alueiden, joiden joukkoon Kainuu hyvin sopii, johtoon on nyt päätetty perustaa vaaleilla valitut valtuustot. Tätä esitystä voi pitää historiallisena. Suora demokratia on varmin tae uudistuksen perustuslain mukaisuudelle – ja merkitsee kuntien sote-vastuun muuttumista, ei kuitenkaan loppumista. Terveyserojen kaventamiseksi tarvittava terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat parhaiten toteutettavissa paikallistasolla.

Kun hallitusohjelman mukaan sote-alueita on yhteensä enintään 19, joutunee tuleva sote-ministeri vielä ohjaamaan virkamiesvalmistelua, sillä STM:n verkkosivuilla julkaistussa uutisessa sote-alueiden määrä halutaan yhä nostaa keskusteluun: ”On tärkeää, että näistä itsehallintoalueista muodostuu toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia ja riittävän kantokykyisiä. Siksi myös aluejaon eri vaihtoehdot on arvioitava ennen tarkempia linjauksia”. Näin lausui ministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee.

Rakenneuudistukset lähtevät sote edellä, mutta hallitusohjelma kirjaa jatkotehtäviksi myös aluehallinnon uudistuksen ja keskushallinnon uudistuksen. Keskushallinnon virastorakenteen uudistukseen edetään välittömästi tavoitteena ”johtamisjärjestelmän selkiinnyttäminen ja kokonaisuuden hallinta hallinnolliset sektorirajat ylittäen”. Aluehallinnon uudistuskirjaus on kannaltamme tärkeä: ”Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittamisesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille”. Vaikka itsehallintoalueiden pohja syntyy jo sote-uudistuksessa, voi ennakoida, että laajemman aluehallinnon kokoamisen kohdalla käydään keskustelu alueiden määrästä. Siihen Kainuussa on kunnolla varauduttava.

Kuntien osalta hallitusohjelman linjaukset ovat merkittävä suunnanmuutos. Sotea varten luotava itsehallintotaso johtaa siihen osaltaan ja kuntien tehtävien karsiminen samoin. Kuntien päätösvaltaa elinvoimaan liittyvissä asioissa luvataan kuitenkin vahvistaa. Kuntarakennelain selvitysvelvollisuuden kriteerit ja määräajat kumotaan ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista jatketaan. Varovainen johtopäätös on, että mahdollisten kuntaliitosten perusteet kustannuspaineiden osalta menevät uusiksi. Elinvoimapolitiikan kannalta kuntien etsikkoaika sen sijaan korostuu.

Kainuun kansainvälisen toiminnan kannalta kiintoisin linjaus koskee arktista yhteistyötä: ”Arktisen yhteistyön kehittäminen on nostettava EU:n ulkosuhteiden yhdeksi painopisteeksi, ja pohjoisten hankkeiden edistämiseen tarvitaan EU:n panosta”. Kainuun toiminnalle Barentsin euroarktisen alueen alueneuvoston vetäjänä vuosina 2016 – 2017 tämä antaa toivottavasti myös konkreettista tukea.

Tuleva hallituskausi merkitsee siis merkittäviä muutoksia. Muutoksien hyödyntäminen mahdollisuutena vaatii Kainuussa avointa, rohkeaa ja kokeiluhaluista asennetta – ja vahvaa uskoa maakunnan mahdollisuuksiin.

Maakuntajohtaja Pentti Malinen, @MalinenPentti

Artikkelikuva: Miemo PenttinenFlower Power (CC BY 2.0)