Kainuun maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2019–2020 tukee kestävän kasvun jatkumista

Tuore Kainuun maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma (TOPSU) pyrkii varmistamaan Kainuun positiivisen rakennemuutoksen jatkumisen. Kehittämislinjauksista kriittisin on työvoiman saannin varmistaminen.

Edunajamisen supervuodet käsillä

Toimeenpanosuunnitelma (TOPSU) on laadittu vuosiksi 2019 ja 2020. Nämä ovat kuluvan EU-ohjelmakauden kaksi viimeistä vuotta, joita voidaan pitää edunajamisen supervuosina. Niiden aikana valmistellaan maakunta- ja sote-uudistusta ja EU:n tulevaa ohjelmakautta, toteutetaan Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi, käydään eduskunta-, euro- ja maakuntavaalit sekä laaditaan uusi hallitusohjelma. Jotta Kainuun intressit tulevat näissä prosesseissa huomioiduiksi parhaalla mahdollisella tavalla, maakunnan pitää tiivistää sisäistä yhteistyötä. Kainuulla on yhteisiä etuja ajettavana Itä ja Pohjois-Suomen maakuntien kesken esimerkiksi saavutettavuuden parantamisessa sekä EU:n rakennerahasto- ja maaseudun kehittämisvarojen jaossa. Kainuun omat sekä Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset edunajamisen tavoitteet on linjattu TOPSUssa.

Töitä on – tekijöitä tarvitaan lisää

Kainuun osaavan työvoiman saanti varmistetaan tarkaan kohdennetulla ja nopeasti toteutettavalla muuntokoulutuksella, vetovoimaiselle tutkintokoulutuksella, onnistuneilla rekrytoinneilla, työperäisellä maakuntaan muutolla sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien työllistämisellä. Työvoiman kohtaanto-ongelmaa pitää pystyä lieventämään: Kainuussa on samanaikaisesti noin 3100 työtöntä ja avoimia työpaikkoja noin 600. 

Investoinnit, liiketoimintaekosysteemit ja kiertotalous varmistavat kestävän kasvun jatkumisen

Myös vireillä olevien ja uusien teollisten ja palvelualojen investointien varmistaminen sekä alueen saavutettavuuden kehittäminen ovat TOPSU:n keskeisiä tavoitteita.

Investointien avulla Kainuuseen saadaan toimialojen veturiyrityksiä ja niiden ympärille rakennetaan liiketoimintakekosysteemejä ja osaamiskeskittymiä, joissa yritykset sekä tutkimus-, innovaatio- ja kehittämisorganisaatiot tekevät yhteistyötä. Erityisesti panostetaan kiertotalouteen eli tuotannon sivuvirtoihin perustuvien tuotteiden ja kannattavan liiketoiminnan luomiseen. Yritysten ohella myös julkisen sektorin organisaatiot voivat olla toimialansa kehitystä vauhdittavia vetureita.

Toimialavetureita ovat esimerkiksi Paltamon biotuotetehdas ja sen liiketoimintaekosysteemi (Bio Future Factory – konsepti).  Renforsin rannan teollisuusalueella Kajaanissa on 600 työpaikkaa ja 35 yritystä. Siellä toimii monen eri alan liiketoimintaekosysteemejä ja toimialavetureita, kuten ST1:n bioetanolin tuotanto sivuvirtoineen sen toimintaa tukeva Oulun yliopiston modernin biojalostuksen professuuri ja tutkimusryhmä sekä datakeskustoiminta.

Kuhmon Woodpolis ja Kantolan teollisuusalueen 12 yrityksen puutuoteklusteri, jonka liikevaihto on noin 100 miljoonaa euroa. Yritystoiminta palvelee monipuolisesti puurakentamisen tarpeita. Vuokatti Sotkamossa on merkittävä matkailualue sekä matkailun ja urheilun osaamiskeskittymä. Hossan kansallispuisto vauhdittaa Kainuun luontomatkailun kasvua. Sotkamon ja Kajaanin alueelle on muodostunut ja edelleen vahvistumassa kansainvälisesti merkittävä kaivostoiminnan keskittymä, jonka keskeisimpiä yrityksiä ovat Terrafame, Sotkamo-Silver, Mondo Minerals ja Otanmäki Mine.  Merkittävää on myös marja-alan tuotanto ja TKI-toiminta Suomussalmella, Sotkamossa ja Kajaanissa sekä Kainuun LUKEn toiminnot ja osaaminen, erityisesti sininen biotalous. Toimialavetureiden houkuttelu ja kehittäminen kohdistetaan erityisesti Kainuun kärkitoimialoille (biotalous, matkailu, kaivostoiminta ja teknologiateollisuus).

TOPSU on Kainuun käytännön aluekehittämistä ohjaava yhteinen asiakirja. Suunnitelmassa on viisi toimintalinjaa ja niiden alla 13 painopistettä, joita Kainuun liitto ja rahoittajatahot toteuttavat ja ohjaavat yhteisellä edunvalvonnalla ja strategisella hanketoiminnalla.

Linkki toimeenpanosuunnitelmaan:

Kainuun maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma (TOPSU) 2019–2020