KAINUUN SUHDANTEET KÄÄNTYNEET POSITIIVISIKSI

Toimialojen liikevaihdot sekä  kaivos- ja metallialan henkilöstömäärät kasvoivat voimakkaasti vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Kainuussa

Kainuun toimialaklustereiden liikevaihto on kehittynyt positiivisesti vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Suurin liikevaihdon nousu on tapahtunut metalliklusterissa, jossa nousua edellisvuoden tammi-kesäkuusta kertyi jopa 61 prosenttia. Toiseksi suurin kasvaja oli kaivannaistoiminta, joka nousi montun pohjalta: liikevaihto kasvoi  49 prosenttia edellisvuoden vastaavasta vuosipuolikkaasta.

Kaivos- ja metallialan henkilöstömäärät lisääntyivät myös erittäin voimakkaasti vuoden 2016 tammi-kesäkuussa. Kainuussa henkilöstömäärä on kehittynyt vahviten kaivannaistoiminnassa, jossa kasvua vuodentakaiseen on kertynyt peräti 90 prosenttia. Samaan aikaan myös metalliklusterin henkilöstömäärä on kasvanut ripeästi, kasvua edellisvuodesta kertyi 10 prosenttia. Nämä tuoreimmat  suhdannetiedot ulottuvat liikevaihdon osalta kesä- ja henkilöstömäärän osalta heinäkuuhun 2016. Suotuisasta käänteestä huolimatta 2010-luvun työpaikkakehitys on ollut heikkoa, sillä työpaikkojen määrä on  Kainuussa 2010-luvulla vähentynyt yli 2000.

Liikevaihto vahvassa myötäisessä

Vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Kainuun maakunnan kaikkien toimialaklustereiden liikevaihto on kehittynyt positiivisesti. Suurin liikevaihdon nousu on tapahtunut metalliklusterissa, jossa nousua edellisvuoden tammi-kesäkuusta kertyi jopa 60,9 prosenttia. Toiseksi suurin kasvaja oli kaivannaistoiminta, jonka liikevaihto nousi 48,9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta vuosipuolikkaasta. Biotalouden liikevaihto Kainuussa laski vielä vuonna 2015, mutta vuonna 2016 kehitys kääntyi positiivisemmaksi ja ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 3,6 prosenttia ja huhti-kesäkuussakin kasvua kertyi 2,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Liikevaihdon kehitys oli positiivista vuonna 2015 Kainuun maakunnan alueella elintarvikeklusterissa, jossa lisäystä edellisvuodesta kertyi 6 prosenttia. Muissa toimialaklustereissa liikevaihdon kehitys jäi edellisen vuoden tasoa heikommaksi. Edellisvuoden tason alle jäätiin liikevaihdon osalta energiaklusterissa (-0,9 %), ICT- ja elektroniikkaklusterissa (-1,4 %), matkailuklusterissa (-0.9 %), metalliklusterissa (-26,1 %), metsä- ja puuklusterissa (-4,5 %), kaivannaistoiminnassa (-48,9 %) ja biotaloudessa (-2,5 %).

Biotaloudessa käänne tapahtunut – vuodesta 2016 tulossa kasvun vuosi

Biotalouden liikevaihto Kainuussa laski vielä vuonna 2015, mutta vuonna 2016 kehitys kääntyi positiivisemmaksi ja ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 3,6 prosenttia ja huhti-kesäkuussakin kasvua kertyi 2,1 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2015 tammi-maaliskuussa laskua edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta kertyi vielä 5,2 prosenttia, huhti-kesäkuussa 0,4 prosenttia, heinä-syyskuussa 5,2 prosenttia ja loka-joulukuussa laskua kertyi vielä 0,1 prosenttia. Vuositasolla tarkasteltuna biotalouden liikevaihto oli vuonna 2015 yhteensä 2,5 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Biotalouden liikevaihto oli Kainuussa vuonna 2015 hitusen alle 500 miljoonaa euroa (kuva 1), mutta on laskusuunnassa. Metsä- ja puuklusterin liikevaihto putosi vuonna 2009 noin 200 miljoonaan euroon UPM:n suljettua paperitehtaan Kajaanissa ja on sen jälkeen vuoteen 2015 asti pysynyt kutakuinkin samalla tasolla. Energiaklusterin liikevaihto on pysynyt yli 200 miljoonan euron joskin ollut hienoisessa laskussa koko 2010-luvun. Myös kaivannaistoiminta nousi 2011 energiaklusterin tasolle ohi metsän ja puun, mutta on sittemmin painunut reilusti näiden alapuolelle. Vuonna 2010 – 2011 kaivostoiminnan liikevaihto oli korkeimmillaan Kainuussa, noin 30 miljoonaa euroa. Viimeisin jyrkkä pudotus kaivannaistoiminnan liikevaihdossa alkoi vuonna 2014, mutta on kääntynyt nousuun kuluvana vuonna 2016. Ala vahvistuu merkittävästi, jos Terrafamen toiminta saadaan kannattavaksi sekä ekologisesti ja taloudellisesti kestäväksi ja jos Sotkamon hopeakaivoksen tuotanto käynnistyy suunnitellusti vuosina 2017 – 2018.

Kuva 1. Elinkeinoklustereiden liikevaihdon kehitys Kainuussa 2005 – 2015 (euroa).

klusterit_liikevaihto_kainuu_2005_2016

Biotalous on Kainuussa uusi klusteri, jossa on mukana useita toimialoja, kuten maa- ja metsätalous, uusiutuva energia ja puutuoteteollisuus. Näin eri toimialojen liikevaihdon summautuessa biotalouteen se kasvaa muita toimialoja suuremmaksi. Biotalous on säilyttänyt asemansa liikevaihdoltaan suurimpana toimialana Kainuussa koko 2000-luvun.

Biotaloudessa on Kainuussa suuret kasvutavoitteet, jotka ovat myös realisoitumassa. Erinomainen esimerkki bio- ja kiertotalouden ideoiden toteutumisesta Kainuussa on North European Biotech (NEB) yhtiön 40 miljoonan euron investointi Renforsin rantaan Kajaaniin tulevaan tuotantolaitokseen, joka tuottaa läheiseltä sahalta saatavasta sahanpurusta liikenteen polttoaineena käytettävää bioetanolia. Tuotantoprosessin sivutuotteena syntyy ligniiniä, furfuraalia ja tärpättiä. Tuotantolaitoksen käyttöön otto alkanee vuoden 2016 aikana ja se luo suoraan noin 40 työpaikkaa. St1 Biofuels Oy vastaa tehtaan teknologiasta ja operoinnista. Todennäköisesti tuotantoa laajennetaan lisäinvestoinneilla: YVA menettelyssä on viisi kertaa nyt toteutuvaa tuotantolaitosta isomman teollisen laitoksen rakentaminen.

Sahateollisuus on osa biotaloutta. Kainuussa on kaksi teollista sahalaitosta (Kajaaniwood Oy ja Kuhmo Oy). Niiden suora työllistävyys on 635 henkilötyövuotta ja välillinen työllisyysvaikutus 1430 henkilötyövuotta, vuosittainen liikevaihto noin 135 miljoonaa euroa. Kainuun sahateollisuus tavoittelee 50 % kasvua nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. Onnistuessaan 50 prosentin kasvu tuo 800 uutta työpaikkaa sekä 67 miljoonaa euroa lisää liikevaihtoa.

Kuhmossa on Kainuun puutuoteteollisuuskeskittymä. Kantolan teollisuusalueella toimi vuonna 2015 12 yritystä, työpaikkoja oli 240 ja liikevaihto noin 100 miljoonaa euroa. Kantolan teollisuusalueella aloitti joulukuussa 2014 Oy CrossLam Kuhmo Ltd:n CLT-tehdas, joka työllistää suoraan 15 henkilöä.  Vuonna 2016 Kantolan alueella aloitti Elementti-Sampo Oy, joka työllistää 50 työntekijää CLT-levyjen jalostuksessa ja varustelussa. Lisäksi Elementti Sampo kouluttaa parhaillaan 15 uutta työntekijää palvelukseensa.  Näin vuoden 2016 aikana Kantolan työpaikkamäärä nousee yli 250 työpaikkaan. Kantolan teollisuusalueelle tavoitellaan liikevaihdon kaksinkertaistamista. Mikäli kehitys on tavoitteiden mukaista Kantolan teollisuusalueen liikevaihto kasvaa 170-200 miljoonaan euroon ja 50-70 uutta työpaikkaa syntyy vuoteen 2020 mennessä.

Kainuuseen etsitään uudelle biotuotehdaskonseptille investointeja. Toiminnasta on päävastuussa vuoden 2016 alussa Kainuun liiton aloitteesta perustettu KaiCell Fibers Oy. Yhtiön tavoitteena on toteuttaa integroitu biotuotetehdas Kainuuseen. Tavoitteena on saada investointipäätös vuoden 2018 loppuun mennessä ja käynnistää tehtaan rakentaminen vuosina 2019-2020. Investoinnin kokoluokka on noin 800 milj. €, investoinnin suorat aluetalousvaikutukset noin 270 työpaikkaa ja 119 milj. € sekä välilliset vaikutukset arviolta 1 350 työpaikkaa ja noin 67,5 milj. €.

Vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla kaivos- ja metallialan henkilöstömäärät lisääntyneet erittäin voimakkaasti Kainuussa

Vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Kainuun maakunnan alueella suotuisammin henkilöstömäärä on kehittynyt kaivannaistoiminnassa, jossa kasvua vuodentakaiseen on kertynyt peräti 90 prosenttia. Samaan aikaan myös metalliklusterin henkilöstömäärä on kasvanut ripeästi, kasvua edellisvuodesta kertyi 10,1 prosenttia. Heikoiten on kehittynyt energiaklusterin henkilöstömäärä, joka väheni 6,1 prosenttia edellisvuoden tammi-kesäkuusta.

Kainuun maakunnan alueella henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2015 ainoastaan ICT- ja elektroniikkaklusterissa, jossa henkilöstömäärä nousi 4,9 prosenttia. Muilla aloilla henkilöstömäärä laski. Kaivannaistoiminnan henkilöstömäärä laski 6,5 prosenttia vuonna 2015. Matkailuklusterissa vähennystä edellisvuoteen nähden oli 4,2 prosenttia, metalliklusterissa 3,0 prosenttia, metsä- ja puuklusterissa 1,4 prosenttia, biotaloudessa 1,3 prosenttia, elintarvikeklusterissa 3,1 prosenttia ja energiaklusterissa vähennystä 1,5 prosenttia.

Työpaikat ja henkilöstömäärät Kainuussa 2010 – 2015

Tilastokeskus tilastoi kaikissa Suomen kunnissa työssäkäyvät henkilöt.  Näillä alueella työssäkäyvillä tarkoitetaan kaikkia ko. alueella työssäkäyviä henkilöitä riippumatta heidän asuinpaikastaan. Alueella työssäkäyvät muodostavat ns. työllisen päiväväestön, jonka määrää voidaan pitää mittarina alueen työpaikkojen määrälle (Tilastokeskus 2016). Oheinen taulukko osoittaa, että työpaikkojen määrä on vähentynyt kaikissa Kainuun kunnissa 2010-luvulla. Yhteensä niiden määrä on vähentynyt noin 2300 työpaikalla.

dia3Taulukko 1. Työpaikat Kainuun kunnissa 2010 – 2014 (Tilastokeskus 2016).

Tilastokeskuksen tietokantoihin kootut työpaikkatiedot ovat saatavilla vuoteen 2014 asti.  Tilastokeskus tuottaa Kainuun liitolle kaksi kertaa vuodessa suhdannetietoja Kainuu ohjelman kärkitoimialojen kehityksestä sekä liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehityksestä Kainuun kuntien alueella ja näistä tuoreimmat tiedot ulottuvat vuoden 2015 loppuun.

Henkilöstömäärällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömäärä eroaa työpaikan käsitteestä, jossa jokaisen työllisen henkilön on ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Henkilöstömäärä onkin pienempi luku kuin työpaikkamäärä. Henkilöstömääräindikaattori tuotetaan yritysrekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstömäärätiedosta sekä ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Yrityksille, joilta ei ole kahden vuoden takaista henkilöstötietoa, lasketaan henkilöstömäärä jakamalla yrityksen palkkasumma toimialan keskipalkalla. Henkilöstömäärä kuvaa tehtyjä henkilötyövuosia. Näin lasketun henkilöstömäärän kehitys onkin ollut Kainuussa tasaisempaa ja pudonnut huomattavasti loivemmin kuin työpaikkojen määrä eli yhteensä 641 henkilöllä vuosina 2010 – 2015. Kuitenkin myös henkilöstämäärä on Kainuussa laskenut koko 2010-luvun vuonteen 2015 asti (taulukko 2).

dia5 Taulukko 2. Yksityisten ja julkisten työnantajien henkilöstömääräestimaatit  Kainuun kuntien alueella 2010 – 2015 (Tilastokeskus 2016).

Työpaikkojen ja henkilötyövuosien (henkilöstömäärä) määrää kuvaavat indikaattorit alleviivaavat sitä, että Kainuussa on kiireesti kyettävä luomaan uusia työpaikkoja sekä turvaamaan olemassa olevia.

Kainuun liitossa on laadittu ja maakuntavaltuusto on hyväksynyt (16.6.2014) maakunnan tulevien vuosien kehittämispainotuksia linjaavan Kainuu ohjelman (ks. http://kuiskintaa.fi/kainuu-ohjelma/ ), jossa Kainuun kehittämisen kärjiksi vuosiksi 2014–2017 on valittu matkailu ja palvelut, teknologiateollisuus, biotalous sekä kestävä kaivannaistoiminta. Tilastokeskus (Asiakaskohtainen suhdannepalvelu) tuottaa Kainuun liitolle kaksi kertaa vuodessa suhdannetietoja, jotka seuraavat näiden kehittämisen kärkinä olevien toimialojen kehitystä. Samalla tilastokeskus tuottaa tiedot Kainuun kuntien alueella toimivien kaikkien toimialojen työnantajien liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehityksestä, jotka on luettavissa alla olevasta suhdannekatsauksesta.

Tilastoinnissa toimialojen suhdanteita on tarkasteltu liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehityksen avulla. Tuoreimmat Kainuun maakunnan suhdannetiedot ulottuvat liikevaihdon osalta kesäkuulle 2016 ja henkilöstömäärän osalta heinäkuulle 2016 saakka.

Lue tuorein Kainuun suhdannekatsaus kokonaisuudessaan oheisesta linkistä:

Kainuun suhdannekatsaus 22.11.2016