Kainuun kärkitoimialojen kehitys tasaista – työpaikkakehitys koko Kainuussa huolestuttavaa

Kainuun suhdannekehitys vuoden 2015 loppuun

Biotaloudessa on Kainuussa suuret kasvutavoitteet, jotka ovat myös realisoitumassa. North European Biotech (NEB) yhtiö tekee 40 miljoonan euron investoinnin Renforsin rantaan Kajaaniin tulevaan tuotantolaitokseen, joka tuottaa läheiseltä sahalta saatavasta sahanpurusta liikenteen polttoaineena käytettävää bioetanolia. Tuotantolaitos, jota operoi St1 Biofuels Oy, käynnistyy kesällä 2016 ja luo suoraan noin 40 työpaikkaa. YVA menettelyssä on viisi kertaa nyt toteutuvaa tuotantolaitosta isomman teollisen laitoksen rakentaminen Renforsin rantaan. Kuhmon Kantolan teollisuusalueella toimi vuonna 2015 12 puuteollisuusalan yritystä, työpaikkoja oli 240 ja liikevaihto noin 100 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 aikana Kantolan työpaikkamäärä noussee yli 250. KaiCell Fibers Oy etsii Kainuuseen uudelle biotuotehdaskonseptille investointeja. Tavoitteena on käynnistää tehtaan rakentaminen vuosina 2019-2020. Toteutuessaan tehtaan työllisyysvaikutukset Kainuuseen ovat yli 1300 työpaikkaa. Myös kaivannaistoiminnassa on isoja teollisia yrityksiä, kuten Sotkamon hopeakaivos tai Kajaanin Otanmäen kaivos, käynnistymässä, mikäli rahoitus saadaan järjestymään.

Uusille työpaikolle onkin erittäin suuri tarve, sillä Kainuu työpaikat ovat 2010 luvulla vähentyneet radikaalista, noin 2300 työpaikalla.

Työpaikat ja henkilöstömäärät Kainuussa 2010 – 2015

Tilastokeskus tilastoi kaikissa Suomen kunnissa työssäkäyvät henkilöt.  Näillä alueella työssäkäyvillä tarkoitetaan kaikkia ko. alueella työssäkäyviä henkilöitä riippumatta heidän asuinpaikastaan. Alueella työssäkäyvät muodostavat ns. työllisen päiväväestön, jonka määrää voidaan pitää mittarina alueen työpaikkojen määrälle (Tilastokeskus 2016). Oheinen taulukko osoittaa, että työpaikkojen määrä on vähentynyt kaikissa Kainuun kunnissa 2010-luvulla. Yhteensä niiden määrä on vähentynyt noin 2300 työpaikalla.

Taulukko 1. Työpaikat Kainuun kunnissa 2010 – 2014 (Tilastokeskus 2016).

tyopaikat_kainuu_2010_2015

Tilastokeskuksen tietokantoihin kootut työpaikkatiedot ovat saatavilla vuoteen 2014 asti.  Tilastokeskus tuottaa Kainuun liitolle kaksi kertaa vuodessa suhdannetietoja Kainuu ohjelman kärkitoimialojen kehityksestä sekä liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehityksestä Kainuun kuntien alueella ja näistä tuoreimmat tiedot ulottuvat vuoden 2015 loppuun.

Henkilöstömäärällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömäärä eroaa työpaikan käsitteestä, jossa jokaisen työllisen henkilön on ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Henkilöstömäärä onkin pienempi luku kuin työpaikkamäärä. Henkilöstömääräindikaattori tuotetaan yritysrekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstömäärätiedosta sekä ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Yrityksille, joilta ei ole kahden vuoden takaista henkilöstötietoa, lasketaan henkilöstömäärä jakamalla yrityksen palkkasumma toimialan keskipalkalla. Henkilöstömäärä kuvaa tehtyjä henkilötyövuosia. Näin lasketun henkilöstömäärän kehitys onkin ollut Kainuussa tasaisempaa ja pudonnut huomattavasti loivemmin kuin työpaikkojen määrä eli yhteensä 641 henkilöllä vuosina 2010 – 2015. Kuitenkin myös henkilöstämäärä on Kainuussa laskenut koko 2010-luvun vuonteen 2015 asti.

Työpaikkojen ja henkilötyövuosien (henkilöstömäärä) määrää kuvaavat indikaattorit alleviivaavat sitä, että Kainuussa on kiireesti kyettävä luomaan uusia työpaikkoja sekä turvaamaan olemassa olevia.

Taulukko 1. Yksityisten ja julkisten työnantajien henkilöstömääräestimaatit  Kainuun kuntien alueella 2010 – 2015 (Tilastokeskus 2016).

henk_maara_kainuu_2010_2015

Liikevaihto lisääntyi vain elintarvikeklusterissa, kaivannaistoiminnassa 49 prosenttia miinusta

Kainuu ohjelmassa on elinkeinotoiminnan kehittämisen kärjiksi vuosiksi 2014–2017 Kainuussa linjattu matkailu ja palvelut, teknologiateollisuus, biotalous sekä kestävä kaivannaistoiminta. Tilastokeskus tuottaa Kainuun liitolle kaksi kertaa vuodessa näiden alojen suhdannetietoja. Tuoreimmat Kainuun maakunnan suhdannetiedot ulottuvat vuoden 2015 loppuun.

Liikevaihdon kehitys oli vuonna 2015 positiivista Kainuun maakunnassa elintarvikeklusterissa, jossa lisäystä edellisvuodesta kertyi 4,7 prosenttia. Muissa toimialaklustereissa liikevaihdon kehitys jäi edellisen vuoden tasoa heikommaksi. Edellisvuoden tason alle jäätiin liikevaihdon osalta energiaklusterissa (-3,9 %), ICT- ja elektorniikkaklusterissa (-3,7 %), matkailuklusterissa (-0.9 %), metallisklusterissa (-25,6 %), metsä- ja puuklusterissa (-4,2 %) ja biotaloudessa (-3,7 %). Kaivannaistoiminnassa pudotus oli peräti – 49,4 prosenttia, liikevaihdon romahduksessa heijastuvat Terrafame OY:n vaikeudet.  

Biotalouden liikevaihto oli Kainuussa vuonna 2015 hitusen alle 500 miljoonaa euroa (kuva 1), mutta on laskusuunnassa. Metsä- ja puuklusterin liikevaihto putosi vuonna 2009 noin 200 miljoonaan euroon UPM:n suljettua paperitehtaan Kajaanissa ja on sen jälkeen vuoteen 2015 asti pysynyt kutakuinkin samalla tasolla. Energiaklusterin liikevaihto on pysynyt yli 200 miljoonan euron joskin ollut hienoisessa laskussa koko 2010-luvun. Myös kaivannaistoiminta nousi 2011 energiaklusterin tasolle ohi metsän ja puun, mutta on sittemmin painunut reilusti näiden alapuolelle. Vuonna 2010 – 2011 kaivostoiminnan liikevaihto oli korkeimmillaan Kainuussa, noin 30 miljoonaa euroa. Viimeisin jyrkkä pudotus kaivannaistoiminnan liikevaihdossa alkoi vuonna 2014, mutta on kääntynyt nousuun kuluvana vuonna 2016. Ala vahvistuu merkittävästi, jos Terrafamen toiminta saadaan kannattavaksi sekä ekologisesti ja taloudellisesti kestäväksi ja jos Sotkamon hopeakaivoksen tuotanto käynnistyy suunnitellusti vuosina 2017 – 2018.

Kuva 1. Elinkeinoklustereiden liikevaihdon kehitys Kainuussa 2005 – 2016 (euroa).

klusterit_liikevaihto_kainuu_2005_2016

 

Biotaloudessa merkkejä kasvun vahvistumisesta

Biotalous on Kainuussa uusi klusteri, jossa on mukana useita toimialoja, kuten maa- ja metsätalous, uusiutuva energia ja puutuoteteollisuus. Näin eri toimialojen liikevaihdon summautuessa biotalouteen se kasvaa muita toimialoja suuremmaksi. Biotalous on säilyttänyt asemansa liikevaihdoltaan suurimpana toimialana Kainuussa koko 2000-luvun.

Biotaloudessa on Kainuussa suuret kasvutavoitteet, jotka ovat myös realisoitumassa. Erinomainen esimerkki bio- ja kiertotalouden ideoiden toteutumisesta Kainuussa on North European Biotech (NEB) yhtiön 40 miljoonan euron investointi Renforsin rantaan Kajaaniin tulevaan tuotantolaitokseen, joka tuottaa läheiseltä sahalta saatavasta sahanpurusta liikenteen polttoaineena käytettävää bioetanolia. Tuotantoprosessin sivutuotteena syntyy ligniiniä, furfuraalia ja tärpättiä. Tuotantolaitoksen käyttöön otto alkaa kesällä 2016 ja se luo suoraan noin 40 työpaikkaa. St1 Biofuels Oy vastaa tehtaan teknologiasta ja operoinnista. Todennäköisesti tuotantoa laajennetaan lisäinvestoinneilla: YVA menettelyssä on viisi kertaa nyt toteutuvaa tuotantolaitosta isomman teollisen laitoksen rakentaminen, joka olisi vähintään 80 milj. € teollinen investointi vuosille 2017 – 2018.

Sahateollisuus on osa biotaloutta. Kainuussa on kaksi teollista sahalaitosta (Kajaaniwood Oy ja Kuhmo Oy). Niiden suora työllistävyys on 635 henkilötyövuotta ja välillinen työllisyysvaikutus 1430 henkilötyövuotta, vuosittainen liikevaihto noin 135 miljoonaa euroa. Kainuun sahateollisuus tavoittelee 50 % kasvua nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. Onnistuessaan 50 prosentin kasvu tuo 800 uutta työpaikkaa sekä 67 miljoonaa euroa lisää liikevaihtoa.

Kuhmossa on Kainuun puutuoteteollisuuskeskittymä. Kantolan teollisuusalueella toimi vuonna 2015 12 yritystä, työpaikkoja oli 240 ja liikevaihto noin 100 miljoonaa euroa. Kantolan teollisuusalueella aloitti joulukuussa 2014 Oy CrossLam Kuhmo Ltd:n CLT-tehdas, joka työllistää suoraan 15 henkilöä.  Vuonna 2016 Kantolan alueella aloitti Elementti-Sampo Oy, joka työllistää 50 työntekijää CLT-levyjen jalostuksessa ja varustelussa. Lisäksi Elementti Sampo kouluttaa parhaillaan 15 uutta työntekijää palvelukseensa.  Näin vuoden 2016 aikana Kantolan työpaikkamäärä nousee yli 250 työpaikkaan. Kantolan teollisuusalueelle tavoitellaan liikevaihdon kaksinkertaistamista. Mikäli kehitys on tavoitteiden mukaista Kantolan teollisuusalueen liikevaihto kasvaa 170-200 miljoonaan euroon ja 50-70 uutta työpaikkaa syntyy vuoteen 2020 mennessä.

Kainuuseen etsitään uudelle biotuotehdaskonseptille investointeja. Toiminnasta on päävastuussa vuoden 2016 alussa Kainuun liiton aloitteesta perustettu KaiCell Fibers Oy. Yhtiön tavoitteena on toteuttaa integroitu biotuotetehdas Kainuuseen. Tavoitteena on saada investointipäätös vuoden 2018 loppuun mennessä ja käynnistää tehtaan rakentaminen vuosina 2019-2020. Investoinnin kokoluokka on noin 800 milj. €, investoinnin suorat aluetalousvaikutukset noin 270 työpaikkaa ja 119 milj. € sekä välilliset vaikutukset arviolta 1 350 työpaikkaa ja noin 67,5 milj. €.

Kaivostoiminnassa näkyy Talvivaaran vaikeudet toisaalta Sotkamon hopeakaivos lähellä käynnistymistä

Myös kaivannaistoiminta nousi 2011 energiaklusterin tasolle ohi metsän ja puun, mutta on sittemmin painunut reilusti näiden alapuolelle. Kaivannaistoiminnan kehityksessä näkyvät Talvivaaran vaikeudet. Talvivaaran tuotantoyhtiö, Talvivaara Sotkamo Oy, ajautui marraskuussa 2014 konkurssiin. Valtion perustama Terrafame osti kaivoksen ja sen liiketoiminnan Talvivaara Sotkamon konkurssipesältä elokuussa 2015 ja Talvivaaran kaivos muuttui Terrafamen kaivokseksi. Malminlouhinta alkoi syyskuun 2015 alussa miltei kahden vuoden tauon jälkeen.

Terrafamen kaivoksen ylösajo jatkui vuoden 2015 lopun ja alkuvuoden 2016 suunnitelmien mukaisesti. Samanaikaisesti valtio-omistaja jatkoi neuvotteluja yksityisten toimijoiden mukaan saamisesta kaivoksen rahoitukseen ja operointiin. Vaasan hallinto-oikeus antoi 28.4.2016 päätöksen koskien kaivoksen prosesseista syntyvien vesien Nuasjärveen ohjaavan purkuputken luvasta tehtyjä valituksia ja muita Terrafamen ympäristölupiin liittyviä asioita. Hallinto-oikeus asetti päätöksillään purkuputken sulfaattikiintiöille rajat ja muutti purkuputken ja koko kaivoksen ympäristöluvat määräaikaisiksi. Päätökset mahdollistavat kaivoksen toiminnan ylösajon jatkamisen, mutta ympäristölupien määräaikaisuuden vuoksi rahoitusneuvottelut yksityisten operaattoreiden kanssa vaikeutuivat merkittävästi.

Sotkamo Silver AB on käynnistämässä vuosina 2017 – 2018 hopeakaivosta Sotkamoon. Hankkeen onnistumisen kannalta tärkeä osakeanti toteutetaan kesällä 2016. Sotkamon hopeakaivos on noin 45 milj. € teollinen investointi Hopeakaivoksen elinikä on 20 – 30 vuotta, liikevaihto-oletus 200 milj. € ja se tuo arviolta 100 uutta välitöntä työpaikkaa. Kerrannaisvaikutuksineen hopeakaivos aikaansaanee ainakin 400 uutta työpaikkaa Kainuuseen.

Matkailun liikevaihdon kehitys tasaista

Matkailun liikevaihto on junnannut paikoillaan koko 2000-luvun alalle tehdyistä merkittävistä investoinneista huolimatta. Tulevat investoinnit toivottavasti kääntävät tilanteen. Esimerksi Sotkamon Vuokatin matkailualueen itärinteelle suunnitellaan uutta lomarakentamista sekä vapaa-ajan palveluja. Tämä 120 milj. € investointi, joka tuo rakennusvaiheessa arviolta 100 uutta työpaikkaa, käynnistynee vuonna 2017 ja toteutetaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Samoin Vuokatin ydinkeskustaan tavoitellaan useiden kymmenien miljoonien eurojen investointeja seuraavan kymmenen vuoden aikana. Näillä rahoitetaan mm. nykyisen jäähallin korvaava Vuokatti-Areena sekä uusien opiskelija-asuntojen rakentaminen.

ICT- ja elektroniikka- ja energiaklusteri rekrytoivat lisää, muilla toimialoilla henkilöstön määrä väheni 

Kainuun maakunnan henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2015 ainoastaan ICT- ja elektroniikkaklusterissa, jossa henkilöstömäärä nousi 1,1 prosenttia. Muilla aloilla henkilöstömäärä laski. Matkailuklusterissa vähennystä edellisvuoteen nähden oli 4,2 prosenttia, metalliklusterissa 3,1 prosenttia, metsä- ja puuklusterissa 2,9 prosenttia, biotaloudessa 2,8 prosenttia, elintarvikeklusterissa 3,1 prosenttia ja energiaklusterissa vähennystä 2,4 prosenttia. Erittäin tärkeää Kainuun aluetalouden kehityksen kannalta on ollut se, että kaivannaistoiminnan henkilöstömäärä on saatu pidettyä kutakuinkin samana huolimatta alan liikevaihdon romahduksesta. Kaivannaistoiminnan henkilöstömäärä laski  vain muutamia prosentteja (6,5 %) vuonna 2015.

Kuva 2. Elinkeinoklustereiden henkilöstömäärän kehitys Kainuussa 2005 – 2015.

Klustereiden henkilöstömäärät Kainuussa 2005-2015

Klustereiden henkilöstömäärät poikkeavat jossain määrin liikevaihdosta. Erityisesti energia, liikevaihdoltaan Kainuun toiseksi suurin toimiala, on selkeästi henkilöstömäärältään muita klustereita pienempi (kuva 2). Biotalous tarjoaa eniten työpaikkoja, matkailu toiseksi sekä ICT ja elektroniikka kolmanneksi eniten. Metsä- ja puu klusterin henkilöstömäärä romahti UPM:n paperitehtaan lopettamispäätöksen myötä eikä ole sen jälkeen toipunut entiselleen. Matkailun henkilöstömäärä on junnannut paikoillaan koko 2000-luvun eikä alan kehittämispotentiaalia ole selvästikään saatu täysin realisoitua. Kainuun matkailun kehittämisessä kasvua haetaan nimenomaan kansainvälisten matkailijoiden määrää radikaalisti lisäämällä, mikäli tässä onnistutaan, se varmasti kasvattaa myös alan liikevaihtoa ja henkilöstömäärää.

Matkailu sekä ICT- ja elektroniikkaklusteri vahvoja työllistäjiä

Matkailu sekä ICT- ja elektroniikkaklusteri ovat Kainuussa merkittäviä työllistäjiä. Kymmenisen vuotta sitten vuonna 2005 alan henkilöstömäärä oli runsas 1 500. Vuonna 2015 henkilöstömäärä oli noin 1 600. Alan henkilöstömäärä ei ole juurikaan lisääntynyt: viimeisen kymmenen vuoden aikana se on vaihdellut 1537 henkilöstä 1666 henkilöön. ICT- ja elektroniikkaklusteri on Kainuussa merkittävä työllistäjä, ja alan henkilöstömäärä on noin 1 300. Enimmillään alan henkilöstömäärä oli vuonna 2006 (runsas 1 700), josta se on laskenut noin 1 300:aan vuonna 2015.

Kainuun kaivannaistoiminnan henkilöstömäärä kasvoi 2005–2013 saakka varsin vauhdikkaasti. Vuonna 2005 henkilöstömäärä oli noin 280 ja nousi vuoteen 2013 mennessä 766, minkä jälkeen se kääntyi laskuun: vuoteen 2015 mennessä alan henkilöstömäärä oli laskenut noin 600 henkilöön. Talvivaara Sotkamo Oy, ajautui marraskuussa 2014 konkurssiin. Valtion yhtiö Terrafame osti kaivoksen ja on jatkanut kaivoksen toimintaa elokuusta 2015 lähtien. Talvivaaran kasvu ja vaikeudet näkyvät sekä kaivostoiminnan henkilöstömäärän voimakkaana kasvuna että sen jyrkkänä laskuna. Liikevaihdoltaan suuren energiaklusterin henkilöstömäärä ei ole Kainuussa kovin korkea: alalla työskenteli vuonna 2015 noin 228 henkeä.

Tilastoinnissa toimialojen suhdanteita on tarkasteltu liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehityksen avulla. Laskennan pääasiallisena lähteenä käytetään Verohallinnon kausiveroaineistoa, joka kattaa kaikki arvonlisäverovelvolliset yritykset ja säännöllisesti palkkaa maksavat työnantajat. Laskennan tietolähteinä käytetään lisäksi Tilastokeskuksen myyntitiedustelua sekä yritysrekisteriä.

Suhdannetilastoinnissa käytetty Liikevaihto sisältää sekä kotimaan liikevaihdon että vientiliikevaihdon. Liikevaihtoon ei sisälly arvonlisäveroa. Tilastoinnissa käytetyllä henkilöstömäärällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömäärä kuvaa siis tehtyjä henkilötyövuosia. Henkilöstömäärä ei siis ole sama käsite kuin työpaikka, jossa jokaisen työllisen henkilön on ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan.

Lähteet

Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu 20.5.2016

Kainuun liitto 20.5.2016