Kainuun kaivos- ja metalliteollisuus rajussa kasvussa

Kainuun suhdannetiedot vuoden 2016 loppuun ja 2017 tammikuuhun

Liikevaihto kasvoi vuonna 2016 Kainuussa useimmilla toimialoilla – vauhti oli kovinta kaivoksissa ja metallissa. Kaivosten liikevaihto kasvoi 119,9 ja metalliklusterin 56,4 prosenttia vuotta aiemmasta. Henkilöstömäärä on kehittynyt suotuisammin Kainuussa kaivosalalla, jossa vuodentakaiseen nousua tuli  60,8 prosenttia.  Kaivoksista lähinnä Terrafame Oy rekrytoi satoja uusia työntekijöitä. Alan välitön henkilöstömäärä nousi yli tuhanteen. Samoin metalliteollisuus Transtech Oy:n vetämänä, rekrytoi jatkuvasti uutta henkilökuntaa ja välitön henkilöstömäärä alalla lähenee tuhatta – vuoden 2016 lopussa se oli 839. Näiden lisäksi Kainuun kärkitoimialoihin liittyvistä klustereista ICT- ja elektroniikka-alan henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2016. Tilastokeskuksen Kainuun liitolle tuottamat tuoreimmat suhdannetiedot ulottuvat liikevaihdon osalta joulukuun loppuun 2016 ja henkilöstömäärän osalta tammikuuhun 2017. 

Kaikkien toimialojen liikevaihdon suhdannekehitys on vahvistunut Kainuussa selkeästi vuoden 2014 jälkeen. Työpaikkojen kokonaismäärä maakunnassa on kuitenkin 2010-luvulla vähentynyt. Vuoteen 2014 ulottuvan tuoreimman tilastotiedon mukaan työpaikat ovat vähentyneet 2322 työpaikalla. Todennäköisesti 2014 – 2016 tapahtunut liikevaihdon myönteinen kehitys on hillinnyt työpaikkojen kokonaismäärän vähentymistä vuoden 2014 jälkeen. 

Kaivosalan henkilöstömäärissä kasvoi voimakkaasti vuonna 2016

Kainuun maakunnan aluetta toimialaklustereittain tarkasteltuna henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2016 aikana kaivannaisklusterissa noin 61, elintarvikeklusterissa 10,3, metalliklusterissa 7,6 ja ICT- ja elektroniikkaklusterissa 3,6 prosenttia. Vielä vuonna 2015 kaivostoiminnan henkilöstömäärä laski edellisestä vuodesta 6,5 prosenttia.

Kasvua oli ICT- ja elektroniikkaklusterissa jo vuonna 2015, jolloin henkilöstömäärä kasvoi 4,9 prosenttia. Nyt myös elintarvike- ja metallialalla henkilöstömäärät ovat kääntyneet laskusuunnasta nousuun. Muilla aloilla henkilöstömäärä laski yhä kuten vuonna 2015. Energiaklusterissa henkilöstömäärä laski vuonna 2016 4,9 prosenttia ja matkailuklusterissa vähennystä edellisvuoteen nähden oli 2,9 prosenttia. Metsä- ja puuklusterissa henkilöstömäärä väheni 3,0 prosenttia vuotta aiemmasta.

Biotalouden liikevaihto ja henkilöstö kasvoivat vuonna 2016  

Biotalouden liikevaihto Kainuussa laski vielä vuonna 2015, mutta vuonna 2016 kehitys kääntyi noususuuntaiseksi. Biotalouden liikevaihto oli vuonna 2016 yhteensä 4,4 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Biotalouden liikevaihto (euroestimaatti) oli Kainuussa vuonna 2016 yli 518 miljoonaa euroa (kuva 1) ja on noususuunnassa.

Biotalouden henkilöstömäärä laski vuonna 2015 Kainuun maakunnassa 1,2 prosenttia edellisestä vuodesta, mutta toimialan henkilöstömäärän kehitys kääntyi kasvuun vuoden 2016 aikana. Henkilöstömäärä vuonna 2016 oli 2662 (kuva 2). Kasvu on jatkunut myös tänä vuonna, sillä tuoreimmassa tarkastelussa, tammikuussa 2017, henkilöstömäärä kasvoi 7,4 prosenttia.

 

Kuva 1. Elinkeinoklustereiden liikevaihdon kehitys Kainuussa 2010-2016 (euroestimaatit). (Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2017).

Biotalous on Kainuussa uusi klusteri, jossa on mukana useita toimialoja, kuten maa- ja metsätalous, uusiutuva energia ja puutuoteteollisuus. Näin eri toimialojen liikevaihdon summautuessa biotalouteen se kasvaa muita toimialoja suuremmaksi. Biotalous on säilyttänyt asemansa liikevaihdoltaan suurimpana toimialana Kainuussa koko 2000-luvun.

Kuva 2. Elinkeinoklustereiden henkilöstömäärän kehitys Kainuussa 2005-2016 (Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2017).

Biotalouden kovat kasvutavoitteet realisoitumassa

Biotaloudessa on Kainuussa valtava potentiaali ja odotukset, joita ala myös hiljalleen lunastaa. Erinomainen esimerkki bio- ja kiertotalouden ideoiden toteutumisesta Kainuussa on North European Biotech (NEB) yhtiön 40 miljoonan euron investointi Renforsin rantaan Kajaaniin tulevaan tuotantolaitokseen, joka tuottaa läheiseltä sahalta saatavasta sahanpurusta liikenteen polttoaineena käytettävää bioetanolia. Tuotantoprosessin sivutuotteena syntyy ligniiniä, furfuraalia ja tärpättiä. St1 Biofuels Oy vastaa tehtaan teknologiasta ja operoinnista.

Sahateollisuus on osa biotaloutta. Kainuussa on kaksi teollista sahalaitosta (Kajaaniwood Oy ja Kuhmo Oy). Niiden suora työllistävyys on 635 henkilötyövuotta ja välillinen työllisyysvaikutus 1430 henkilötyövuotta, vuosittainen liikevaihto noin 135 miljoonaa euroa. Kainuun sahateollisuus tavoittelee 50 % kasvua nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. Onnistuessaan 50 prosentin kasvu tuo 800 uutta työpaikkaa sekä 67 miljoonaa euroa lisää liikevaihtoa. 

Kuhmossa on Kainuun puutuoteteollisuuskeskittymä. Kantolan teollisuusalueella toimi vuonna 2015 12 yritystä, työpaikkoja oli 240 ja liikevaihto noin 100 miljoonaa euroa. Kantolan teollisuusalueelle tavoitellaan liikevaihdon kaksinkertaistamista. Mikäli kehitys on tavoitteiden mukaista Kantolan teollisuusalueen liikevaihto kasvaa 170-200 miljoonaan euroon ja 50-70 uutta työpaikkaa syntyy vuoteen 2020 mennessä.

Kainuuseen etsitään uudelle biotuotehdaskonseptille investointeja. Toiminnasta on päävastuussa vuoden 2016 alussa Kainuun liiton aloitteesta perustettu KaiCell Fibers Oy. Yhtiön tavoitteena on toteuttaa integroitu biotuotetehdas Paltamoon. Tavoitteena on saada investointipäätös vuoden 2018 loppuun mennessä ja käynnistää tehtaan rakentaminen vuosina 2019-2020. Investoinnin kokoluokka on noin 800 milj. €, investoinnin suorat aluetalousvaikutukset noin 270 työpaikkaa ja 119 milj. € sekä välilliset vaikutukset arviolta 1 350 työpaikkaa ja noin 67,5 milj. €.

Kaivannaistoiminta voimakkaaseen kasvuun

Kaivannaistoiminnassa on nähtävillä suurta vuosien välistä vaihtelua. Vuonna 2011 kaivannaistoiminnan liikevaihto nousi energiaklusterin tasolle ohi metsän ja puun yli 278 miljoonaan, mutta painui vuonna 2015 alimmilleen alle 74 miljoonaan (kuva 1). Sen jälkeen suunta on ollut nousujohteinen. Kaivannaistoiminnan liikevaihto kasvoi vuonna 2016 yhteensä 119,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Liikevaihto kasvoi reippaasti jokaisella vuosineljänneksellä vuonna 2016.

Kaivannaistoiminnan henkilöstömäärän kehitys Kainuun maakunnassa oli positiivista vuonna 2016. Henkilöstömäärä kasvoi tuolloin jokaisella vuosineljänneksellä. Nousua edellisestä vuodesta oli yhteensä jopa 60,8 prosenttia. Henkilöstömäärä nousi vuonna 2016 yli tuhanteen (1071). Kasvu on jatkunut tänäkin vuonna, sillä kuluvan vuoden tammikuussa henkilöstömäärä kasvoi 15,7 prosenttia.

Kuva 3. Kainuun kaivannaistoiminta-klusterin trendivertailu liikevaihdon ja henkilöstömäärän osalta 2005-2016 (Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu).

Sotkamo Silver AB on käynnistämässä vuosina 2017 – 2018 hopeakaivosta Sotkamoon, joka on noin 45 milj. € teollinen investointi. Hopeakaivoksen elinikä on 20 – 30 vuotta, liikevaihto-oletus 200 milj. € ja se tuo arviolta 100 uutta välitöntä työpaikkaa. Kerrannaisvaikutuksineen hopeakaivos aikaansaanee ainakin 400 uutta työpaikkaa Kainuuseen.

Metsä- ja puuklusterissa kasvua

Metsä- ja puuklusterin liikevaihto on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla vuodesta 2011, mutta kääntyi kasvuun vuonna 2016. Liikevaihto kasvoi yhteensä 4,9 prosenttia vuoden 2016 aikana (kuva 4).

Metsä- ja puuklusterin henkilöstömäärä jatkoi laskuaan vuonna 2016 laskun ollessa koko vuoden osalta 3 prosenttia, mutta kääntyi kasvuun vuoden 2017 alussa. Tammikuussa 2017 henkilöstömäärä kasvoi 10,8 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Alan välitön henkilöstömäärä vuonna 2016 oli 1027 henkilöä (kuva 2).

Kuva 4. Kainuun metsä- ja puu-klusterin trendivertailu liikevaihdon ja henkilöstömäärän osalta 2005-2016 (Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu).

Metsä- ja puuklusterin liikevaihdossa ja henkilöstömäärissä näkyy edelleen voimakkaasti niiden tason raju pudotus vuoden 2008 UPM-Kymmenen paperitehtaan lopettamisen jälkeen. Samalle tasolle ei ole päästy, mutta mikäli biotuotetehdasinvestointi Paltamoon ja puutuoteteollisuuden kasvutavoitteet toteutuvat, kadotetut tuhat työpaikkaa Kainuuseen voidaan luoda.

Metalliklusteri kovassa nousussa

Metalliklusterin liikevaihto laski karusti vuonna 2015, jolloin toimialan liikevaihto supistui 26,7 prosenttia alle 92 miljoonaan. Vuonna 2016 liikevaihdon kehitys kääntyi taas voimakkaaseen kasvuun yltäen yli 143 miljoonaan (kuva 1). Metalliklusterin toimialan kehitys oli noususuuntaista jokaisella vuoden 2016 vuosineljänneksellä. Vuonna 2016 metalliklusterin liikevaihto kasvoi 56,4 prosenttia (kuva 5).

Metalliklusterin henkilöstömäärä kohosi 7,6 prosenttia vuonna 2016. Nousua vuodentakaiseen nähden kertyi jokaisella vuosineljänneksellä. Vuoden 2016 lopussa henkilöstömäärä oli 839. Metalliklusterin kasvua vetää Transtech Oy, joka rekrytoi jatkuvasti uutta henkilökuntaa. Kuluvan vuoden tammikuussa 2017 toimialan henkilöstömäärä kasvoi 8,7 prosenttia vuoden takaisesta.

Kuva 5. Kainuun metalli-klusterin trendivertailu liikevaihdon ja henkilöstömäärän osalta 2005-2016 (Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu).

Matkailuklusterin liikevaihto kasvaa mutta henkilöstömäärä ei

Matkailuklusterin liikevaihto kasvoi vuonna 2016 6,4 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihto vuonna 2016 oli yli 136 miljoonaa, joka on korkein lukema koko 2010-luvulla (kuva 1). Liikevaihto kasvoi jokaisella vuosineljänneksellä vuonna 2016.

Liikevaihdon kasvusta huolimatta matkailuklusterin henkilöstömäärä jatkoi vuonna 2016 edellisen vuoden tapaan laskuaan. Vuonna 2016 henkilöstömäärä laski 2,9 prosenttia päätyen 1510 henkilöön (kuva 6). Henkilöstömäärän kehitys oli laskusuuntaista jokaiselle vuoden 2016 neljänneksellä.

Kuva 6. Kainuun matkailu-klusterin trendivertailu liikevaihdon ja henkilöstömäärän osalta 2005-2016 (Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu).

Kaikkien toimialojen liikevaihto vahvassa myötäisessä mutta työpaikat vähentyneet

Kainuun kaikkien toimialojen liikevaihdon suhdannekehitys on vahvistunut Kainuussa selkeästi vuoden 2014 jälkeen kuten alla oleva kuva 7 havainnollistaa.

Kuva 7. Kaikkien toimialajojen liikevaihdon suhdannekehitys Kainuussa.

Tilastokeskus tilastoi kaikissa Suomen kunnissa työssäkäyvät henkilöt.  Näillä alueella työssäkäyvillä tarkoitetaan kaikkia ko. alueella työssäkäyviä henkilöitä riippumatta heidän asuinpaikastaan. Alueella työssäkäyvät muodostavat ns. työllisen päiväväestön, jonka määrää voidaan pitää mittarina alueen työpaikkojen määrälle (Tilastokeskus 2016).

Oheinen taulukko 1 osoittaa, että työpaikkojen määrä on vähentynyt kaikissa Kainuun kunnissa 2010-luvulla. Yhteensä niiden määrä on vähentynyt noin 2322 työpaikalla vuoteen 2014 mennessä (tuorein tieto). Todennäköisesti 2014 – 2016 tapahtunut liikevaihdon myönteinen kehitys on hillinnyt työpaikkojen kokonaismäärän vähentymistä. Myös tilastokeskuksen Kainuun liitolle tuottamat suhdannetiedot vahvistavat näkemystä työpaikkojen vähenemisen hidastumisesta. Varmuus tähän saadaan, kun tilastokeskuksella valmistuu viimeistä kolmea vuotta käsittävät työpaikkatiedot.   

Kainuussa on kiireesti kyettävä luomaan uusia työpaikkoja sekä turvaamaan olemassa olevia. Kainuun aluetalouden vahva kehitys luo työpaikkojen kokonaismäärän kasvattamiselle hyvät edellytykset.

Taulukko 1. Työpaikat Kainuun kunnissa 2010 – 2014 (Tilastokeskus 2017).

Kainuun liitossa on laadittu ja maakuntavaltuusto on hyväksynyt (16.6.2014) vielä tämän vuoden joulukuuhun voimassa olevan Kainuu ohjelman (ks. kuiskintaa.fi/kainuu-ohjelma ), jossa Kainuun kehittämisen kärjiksi vuosiksi 2014–2017 on valittu matkailu ja palvelut, teknologiateollisuus, biotalous sekä kestävä kaivannaistoiminta. Tilastokeskus (Asiakaskohtainen suhdannepalvelu) tuottaa Kainuun liitolle kaksi kertaa vuodessa suhdannetietoja, jotka seuraavat näiden kehittämisen kärkinä olevien toimialojen kehitystä. Tilastoinnissa toimialojen suhdanteita on tarkasteltu liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehityksen avulla.