Kainuu vastakohtaisuuksien maakunta – haasteet ja mahdollisuudet valtavia

Ennakointi- ja seurantaryhmä, tulevaisuuskatsaus II / 2015, Kainuun Elinkeinot ja yrittäjyys

Katsaus tiivistetysti

Kainuussa yritysten liikevaihto on kehittynyt viime vuosina samankaltaisesti kuin maassa keskimäärin. Päätoimialoista teollisuuden volyymit ovat jääneet eniten jälkeen koko maan kehitystrendistä. Kainuussa yrittäjien keski-ikä on korkea ja yrittäjien eläköityminen lähivuosina iso haaste.

Kainuun vahvuuksiin liittyvät elinkeinoelämän kärjet ovat matkailu ja palvelut, teknologiateollisuus, biotalous ja kestävä kaivannaistoiminta.  Talvivaaran tuotantoyhtiö, Talvivaara Sotkamo Oy:n vaikeudet dominoivat kaivosalan kehitystä.  Teknologiateollisuus, ICT ja elektroniikka sekä metalli, ovat säilyneet kohtuullisen hyvin talouden vaihteluista huolimatta. Kainuussa on vahvaa pelialan ja mittaustekniikan erityisosaamista. Kainuun matkailuklusterin liikevaihdon kehitys on ollut pitkällä aikavälillä hyvä ja tulevaisuudessa alan ennakoidaan kehittyvän suotuisasti. Biotaloudelle on Kainuussa hyvät edellytykset – luonnonvaroja, infraa ja osaamista. Biotalouden arvioidaan tuovan parhaassa tapauksessa Kainuuseen lähes 4 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Kajaanin Renforsin Rantaan tuleva St1 Biofuels Oy:n bioetanolitehdas ja puisia CLT-levyjä Kuhmossa valmistava CrossLam ovat hyviä päänavauksia .

Kainuun suurin kasvuala työllisten määrällä mitattuna on sosiaali- ja terveyspalvelut, jonka asiantuntijatehtäviin on jatkuvia rekrytointiongelmia, erityisesti lääkärien vakanssien täyttämisessä.

Työmarkkinoilta poistuva ikäluokka on ollut Kainuussa jo pitkään suurempi kuin työmarkkinoille tuleva. Tulevaisuuden haasteena Kainuussa on vastata ennakoituun ammatti- tai toimialakohtaiseen työvoimapulaan. Samanaikaisesti rekrytointiongelmien kanssa Kainuussa on maan korkein työttömyysaste. Erityisesti nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys pahentavat monia sosiaalisia ongelmia.

Yrittäjiä eläköityy – uusille yrittäjille tilaa

Kainuussa yritysten liikevaihto on kehittynyt viime vuosina samankaltaisesti kuin maassa keskimäärin. Päätoimialoista teollisuuden volyymit ovat jääneet eniten jälkeen koko maan kehitystrendistä.

Kevään 2015 pk-yritysbarometrin mukaan Kainuun yritykset kokevat suhdannenäkymät heikompina kuin yritykset koko maassa keskimäärin: suhdanne paranee 20 %:n mielestä (koko maassa 21 %:n) ja huononee 33 %:n mielestä (koko maassa 28 %:n). Liikevaihdon kasvuun lähimmän vuoden aikana uskoo Kainuussa sama osuus yrityksistä kuin koko maassa keskimäärin eli 36 %. Sen sijaan liikevaihdon arvioi pienentyvän Kainuussa 31 % yrityksistä (koko maassa 24 %). Henkilöstön arvioi vähenevän Kainuussa 23 % yrityksistä (koko maassa 14 %), mutta samalla henkilöstön kasvuun lähimmän vuoden aikana uskoo Kainuussa sama osuus yrityksistä kuin koko maassa keskimäärin eli 14 %. Yritysten kasvuhakuisuudessa on Kainuussa hyvä vire, sillä 38 % yrityksistä on kasvuhakuisia.

Kainuun yrityskanta oli pitkällä aikavälillä hienoisessa kasvussa ja hitaasti uusiutumassa, kun aloittaneita yrityksiä oli niukasti enemmän kuin lopettaneita. Parin viime vuoden aikana kehityksen suunta muuttui, kun lopettaneita oli hienokseltaan aloittaneita enemmän. Samalla yrityskanta on kääntynyt loivaan laskuun.

Kainuussa yrittäjien keski-ikä on korkea, selvästi korkeampi kuin palkansaajien. Eläköityminen on myös yrittäjien keskuudessa iso haaste. Yrittäjien ikääntymisen johdosta vapautuva markkinapotentiaali on merkittävä. Omistajanvaihdosbarometrin mukaan Kainuussa noin 30 %:ssa yrityksistä oli odotettavissa sukupolvenvaihdoksia. Luopuville yrittäjille tulee etsiä jatkajia ja samalla tukea uusia yrittäjiä aloittamaan liiketoimintaa lopettaneiden yritysten tilalle.

Myös elinkeinotoiminnan kärkialat ennakoitujen muutosten kourissa

Kainuun vahvuuksiin liittyvät elinkeinoelämän kärjet ovat matkailu ja palvelut, teknologiateollisuus, biotalous ja kestävä kaivannaistoiminta. Nykyisin rakennemuutokset ovat osa normaalia aluetalouden kehitystä ja liiketoiminnan uudistumista. Kainuun elinkeinorakenne on muuttunut voimakkaasti viime vuosina, kun erityisesti perinteisestä teollisuudesta on hävinnyt runsaasti työpaikkoja. Sen sijaan uusia työpaikkoja on Kainuussa syntynyt lähinnä kasvualoille, kuten energia-, vesi- ja jätehuolto, liike-elämää palveleva toiminta, muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut, kiinteistötoiminta, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä terveys- ja sosiaalipalvelut.

Tehokkain keino hallita ja suojautua Kainuussakin koettua elinkeinoelämän äkillistä rakennemuutosta vastaan, on monipuolistaa ja uudistaa elinkeinorakennetta. Kasvualojen edistäminen ja koulutuksen ajantasaisuus hillitsevät rakennemuutoksen vaikutusta. Samalla tarvitaan jatkuvaa elinkeinopolitiikan kehittämistä, yritysten näkökulman huomioimista ja perinteisistä rakenteista luopumista. Ennakoiva suhtautuminen elinkeinorakenteen muutoksiin nopeuttaa rakennemuutoksesta selviytymistä. Kainuun elinkeinorakenne kaipaa uutta yritystoimintaa, nykyisen uusiutumista sekä merkittävää kasvun ja kansainvälistymisen kiihdyttämistä. Näin syntyy kaivattuja työpaikkoja.

Ennakoidussa rakennemuutoksen (ERM) hallinnassa korostuu nimenomaan ennakoinnin hyödyntäminen, alueen toimijoiden varautuminen ja vastuu elinkeinojen kehittäjänä ja uudistajana sekä älykkään erikoistumisen ja kokeilukulttuurin vahvistaminen. Näillä keinoilla tulee pyrkiä parantamaan alueen sopeutumista ja joustavuutta muutostilanteissa.

Paperitehtaan loppu pakotti tuotantorakenteen monipuolistamiseen

Esimerkki onnistuneesta rakennemuutoksen hallinnasta on entisiin paperitehtaan tiloihin Kajaanissa viisi vuotta sitten perustettu Renforsin Rannan yritysalue, joka saavutti viime vuonna ensimmäisen tavoitteensa. Tavoitteen mukaisesti alueella työskentelee jo enemmän työntekijöitä kuin paperi-tehtaan sulkemishetkellä.

North European Bio Tech Oy (NEB) on tehnyt investointipäätöksen Renforsin Rannan yritysalueelle bioetanolitehtaan rakentamisesta. Alueella toimivalla sahalla syntyvää sahanpurua raaka-aineena hyödyntävän laitoksen toiminnanharjoittaja on St1 Biofuels Oy. Tehtaan suunnittelun jälkeen rakennustyöt alkavat kesällä 2015. Tehdas tulee työllistämään suoraan 15−20 ja välillisesti noin 15 henkilöä. Tuotekehitys-, suunnittelu- ja rakennusaikana hankkeen työllistävä vaikutus on noin 200 henkilötyövuotta. Tuotannon on tarkoitus käynnistyä vuoden 2016 puolivälissä. Tehtaan tuotantokapasiteetti tulee olemaan 10 miljoonaa litraa bioetanolia vuodessa.

Talvivaara dominoi kaivostoiminnassa

Talvivaaran tuotantoyhtiö, Talvivaara Sotkamo Oy, ajautui marraskuussa 2014 konkurssiin. Yhtiön konkurssi jatkuu julkisselvityksenä. Tärkeää on kaivoksen alueelle varastoitujen vesien, jätevesien ja kierrätysliuoksen asianmukaisen käsittelyn turvaaminen ja ympäristövahinkojen estäminen. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin mukaan Talvivaaran kaivos kohentaisi Kainuun työllisyyttä vuosittain keskimäärin 207 henkilötyövuodella ja aluetaloutta 41 miljoonalla eurolla tulevina vuosina, jos konkurssiin ajautuneen kaivoksen toimintaa pystyttäisiin jatkamaan. Luvut edellyttävät nikkelin tuotannon saavuttamista 30 000 tonnin vuositasolle.  Talvivaaran oman henkilöstön määrä on noin 500, ja lisäksi kaivoksella työskentelee useita kymmeniä henkilöitä urakoitsijoiden palveluksessa.

Kaivostoiminnassa on Kainuussa valtava potentiaali, mutta alan veturi on nykyisellään vakavissa vaikeuksissa. Talvivaaran kaivos on dominoinut Kainuun kaivostoiminnan tilannekuvaa myönteisesti ja kielteisesti. Pahimmassa tapauksessa Talvivaaran kohtalolla tulisi jatkossa olemaan dramaattiset vaikutukset Kainuun aluetalouteen, työllisyyteen ja myös väestön kehitykseen. Toiminnan loppuessa osa työttömiksi jäävistä työntekijöistä perheineen muuttaisi Kainuusta pois. Tällöin erityisen kriittisiä vaikutuksia Talvivaaralla olisi Kajaaniin ja Sotkamoon.

Talvivaaran lisäksi Kainuussa on paljon kaivospotentiaalia ja useita vireillä olevia kaivoshankkeita, jotka toteutuessaan tuovat satoja teollisia työpaikkoja. Esimerkiksi vuonna 1985 suljettu Otanmäen kaivos toisi avautuessaan yli 400 työpaikkaa ja tämän lisäksi kaivoksen tuotantoketjuun ja palvelusektorille syntyisi satoja uusia työpaikkoja. Otanmäen avautuminen edellyttää kuitenkin mittavia investointeja. Parhaassakin tapauksessa Otanmäen kaivoksen avautuminen kestäisi useita vuosia.

Myös Sotkamon hopeakaivos on pitkälle edennyt merkittävä kaivoshanke, jonka toteutumisen edellytyksenä on Otanmäen tavoin riittävän rahoituksen saaminen. Sotkamon hopeakaivoshanke etenee askel askeleelta, vaikka epävarmuus rahoitusmarkkinoilla on hidastanut hankkeen toteutumista. Kaivosyhtiö ei onnistunut aikaansaamaan kokonaisrahoitusta kaivosinvestointia varten vielä viime vuonna ja se tutkii mahdollisuuksia rahoittaa hopeakaivoksen rakentaminen vuoden 2015 aikana.

Mikäli vireillä olevaa uutta kaivostoimintaa onnistutaan käynnistämään ja Talvivaaran kaivoksen toimintaa jatkamaan, tulee Kainuusta todella merkittävä eurooppalainen kaivostoiminnan keskittymä. Haasteena on kestävää kaivannaistoimintaa harjoittavien yritysten ja niitä palvelevien pk-yritysten toimintavalmiuksien varmistaminen. Kaikissa tapauksissa on varsin todennäköistä, että Kainuun runsaat mineraalivarannot tullaan hyödyntämään. Mineraalien kysynnän kasvu on globaali megatrendi.

Matkailu vahvistaa aluetaloutta laajasti

Ympärivuotinen matkailu on Kainuussa erityinen vahvuus. Matkailuun uskotaan hankalassakin taloustilanteessa. Pitkällä aikavälillä matkailuklusterin liikevaihdon kehitys on hyvä. Tosin henkilöstön määrässä näkyy pitkittyneen taantuman vaikutukset. Kainuun luonto, erilaiset kulttuuri-, hyvinvointi-, liikunta- ja ruokapalvelut sekä alueen historiasta ja elämäntavasta kertovat ympäristöt monipuolistavat matkailun tarjontaa ja tarjoavat kansainvälisesti vetovoimaista luontomatkailupotentiaalia. Matkailu tukee alueen palveluja ja liikenneinfraa sekä päinvastoin. Kotimaan matkailuun panostetun euron on sanottu tuovan 56 senttiä muille toimialoille.

Kainuun matkailustrategian 2020 tavoitteiden mukaisesti kasvua haetaan kansainvälisiltä markkinoilta. Tällöin tarvitaan vieraita kieliä ja kulttuureita hallitsevia työntekijöitä. Digitalisaation rooli palveluissa korostuu ja uudet tekniset sovellukset (esim. pelit ja simulaattorit ja verkkopohjaiset on-line palvelut) korostuvat. Erilaisten eri kohderyhmille suunnattujen matkailupalvelujen kysyntä kasvaa, esim. aktiviteettimatkailu, kestävän kehityksen matkailu, luontomatkailu, ja näiden erityispalvelujen tuottamiseen tarvitaan erityisosaamista. Peliteknologian sovelluksia tullaan jatkossa hyödyntämään entistä enemmän matkailun kehittämisessä.

Merkittävä osa matkailutuloista tulee suurten tapahtumien kautta. Niiden liikevaihto on vähemmän altis aluetalouden häiriöille. Esimerkiksi Kuhmon Kamarimusiikki on Suomen vanhin ja kävijämäärältään suurin kamarimusiikin tapahtuma. Tapahtumalle on ominaista, että sen vaikutukset leviävät laajalti aluetalouteen ja eri toimialoille.

Teknologiateollisuus ja biotalous – odotettavissa vahvaa kasvua

Kainuun yritystoiminnan selkäranka on teknologiateollisuus, ICT ja elektroniikka sekä metalli, jotka ovat säilyneet kohtuullisen hyvin talouden vaihteluista huolimatta. Alueelle on syntynyt korkean teknologian yritystoimintaa. Kainuussa on vahvaa osaamista myös laajenevan pelialan kehittämisessä ja opetuksessa.

Kainuu hakee kestävää kasvua biotaloudesta, jonka kasvulle on hyvät edellytykset, sillä alueella on merkittävät uusiutuvat luonnonvarat ja laajaa osaamista. Aluekehityssäätiön selvityksen mukaan biotalous voisi tuoda Kainuuseen lähes 4 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, mikäli asiantuntija-arviot toteutuvat. Biotaloudella on jo nyt merkittävä vaikutus Kainuun työllisyyteen ja aluetalouteen. Toimintaa ja osaamista biotalouteen liittyen on jo eri osa-alueilla. Suurelta osin Kainuun biotalous liittyy metsävarojen käyttöön ja jalostukseen sekä maatalouteen.

Kainuu on bioenergian hyödyntämisessä yksi Suomen kärkimaakuntia. Uusiutuvan energian osuus energiantuotantoon käytetystä raaka-aineesta on maakunnassa yli puolet, ja osuus jatkanee kasvuaan. Kainuun energia-alan yritykset näkevät kasvun mahdollisuuksia erityisesti metsäenergian hyödyntämisessä.

Kuhmossa käynnistyi kasvavien markkinoiden odotuksin ja ensimmäisenä Suomessa CLT-levyn valmistus, kun CrossLam Kuhmo Oy Ltd aloitti toimintansa. Yritys tuottaa ristiin liimattua massiivipuuta. CLT-levy soveltuu käytettäväksi muun muassa kerrostalojen rakenteena sekä muissa suurissa rakenteissa. Puun käyttö on kasvussa kerrostalojen rakenteena ja julkisessa rakentamisessa. Myös Kainuussa on käynnistymässä julkisia rakennuksia, joissa halutaan käyttää puuta (Kainuun uusi sairaala, Kuhmon koulu).

Kuhmossa toimii puurakentamisen koulutus- ja tuotekehityspalveluita tarjoava asiantuntijaorganisaatio Woodpolis, jolla on vireillä isoja puurakentamisen aluekohteita. Woodpoliksen ja sen kumppaneiden referenssikohteista Helsingin Honkasuon rakentamisen on arvioitu käynnistyvän kuluvan vuoden alkupuolella.

Maaseutu ja maaseutuelinkeinot

Kainuun maaseutuväestö jatkaa vähentymistään samassa suhteessa kuin muukin väestö maakunnassa. Ikääntyminen, eläköityminen ja korkea työttömyys sekä etääntyvät kouluttautumismahdollisuudet ovat Kainuun maaseutualueiden ongelmia. Väestökehitys sekä ammatti- ja ikärakenteen muutokset näkyvät kylien ja paikallisyhteisöjen toiminnassa ja kehitysnäkymissä. Nuorten puute synkentää näköaloja.

Ongelmista huolimatta maaseutualueet ovat mahdollisuuksia täynnä. Tietoyhteiskuntakehitys ja digitalisaatio asettavat haasteita mutta luovat myös keinoja maaseutualueille uusien palvelumallien kehittämiseen ja liiketoiminnan järjestämiseen.   Samalla digitalisaatio helpottaa maaseudulla asuvien ihmisten elämää. Digitalisaation onnistumisen on edellytys Kainuun maaseutualueet kattavan laajakaistaverkon valmiiksi saaminen kansallisen laajakaista kaikille – strategian mukaisesti.

Kainuun metsien tämänhetkinen vuosittainen hakkuusäästö on liki 2 miljoona kuutiometriä. Puuston hakkaamisen, kuljetuksen ja paikallisen jalostamisen myötä oli mahdollisuus luoda jopa 1000 työpaikkaa maakuntaan. Kainuun metsäalasta merkittävä osa on metsähallituksen ja metsäyhtiöiden omistuksessa. Yhteisöjen toimintapolitiikassa tapahtuvat muutokset heijastuvat välittömästi yksityismetsien metsätalouteen. Metsähallituksen puun tuottamisen yhtiöittämiseen liittyy monia riskejä. Toisaalta, kun UPM:n on luopunut metsäomistuksistaan, kainuulaiset ovat voineet kasvattaa metsäomistustaan.

Maakunnan kivi- ja mineraalivarat mahdollistavat uusien yritystoimipaikkojen luomiseen maakuntaan. Uudet toimipaikat säteilevät välittömästi myönteisiä talousvaikutuksia ympäröivälle maaseudulle, mutta luovat myös uhkia Kainuun ympäristön tilalle.

Matkailu on Kainuussa selkeä kasvuala, joka tuo myös maaseutualueille uusia yrityksiä, palveluja ja työpaikkoja. Luontoon liittyvät aineettomat ekosysteemipalvelut tuovat työtä ja toimeentuloa, näistä esimerkkeinä maakuntaan on syntynyt viime vuosikymmenen aikana maassamme ainutlaatuisia petoeläinten katselu- ja kuvauskohteita matkailupalveluiksi.  Myös luontoon liittyviin liikunta- ja hyvinvointipalveluihin avautuu uusia elinkeino- ja yritystoiminnan mahdollisuuksia. Yhteistyötä Kainuun matkailukeskusten ja maaseudulla toimivien matkailuyritysten välillä tulee edelleen kehittää.

Kainuun elintarvikeklusteri on elinkeinopohjaltaan kapea, mutta kasvava ala, jonka yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet vuosituhannen vaihteen suhdannekuopan jälkeen. Maaseuturahoituksen käynnistyvä ohjelmakausi tarjoaa työkaluja esimerkiksi lähiruokaan liittyvien kehittämistoimien rahoittamiseen. Maakuntaan tarvitaan lisää pienimuotoista elintarvikkeiden jalostustoimintaa.

Kainuu on luontoraaka-aineiden ja luonnontuotteiden osalta rikas maakunta. Maakunnan luonnonmarjoja ja myös sieniä hyödynnetään sekä paikallisessa jalostuksessa että raaka-aineviennissä. Luonnontuotteiden keruu, jalostus ja muunlaisen hyödyntäminen, esimerkiksi osana matkailua, ovat selkeästi tulevaisuuden kasvualueita.

Maatalouden rakennemuutos jatkuu

Kainuussa tilamäärien vähenemän arvioidaan jatkuvan 3–5 %:n vuosivauhdilla maidon- ja lihantuotannossa ja samalla tilakoot kasvavat. Maidontuotanto säilyi kasvu-uralla myös viime vuonna, kun maakunnassa tuotettu maitomäärä nousi reiluun 71 miljoonaan litraan. EU:n Venäjän pakotteiden vastatoimet sulkivat maamme maitomarkkinat Venäjällä, joka on jo johtanut tuottajahintojen laskuun, ja hintojen lasku vähentää maataloustuloa Kainuussa vuositasossa noin seitsemän miljoonaa euroa. Ilmiön ennustetaan heijastuvan lyhyellä tähtäimellä alan investointipäätöksiin ja vähentävän investointeihin liittyvää kulutuskysyntää alueella.

Luomutuotannon pinta-ala jatkaa edelleen kasvuaan. Vaalan lähtö Kainuusta vuoden 2016 alussa tekee merkittävän loven maakunnan maatalouselinkeinoon, sillä Vaala on merkittävää luomutuotannon aluetta.

Sosiaali- ja terveyspalvelut – kysyntä ja työllisyys kasvavat

Kainuun suurin kasvuala työllisten määrällä mitattuna on sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden merkitys kasvaa Kainuussa voimakkaasti väestön ikääntyessä. Ikääntyminen vaikuttaa alan tulevaisuuteen Kainuussa yhtäältä palvelujen tuottajan näkökulmasta niin, että merkittävä osa työntekijäistä eläköityy lähivuosina, jolloin uusia työntekijöitä tarvitaan. Toisaalta Kainuun väestön ikääntyminen vaikuttaa palveluihin niin, että vanhustyöhön liittyvien tehtävien osuus kasvaa. Ala on muutenkin murroksessa, sillä suuret valtakunnalliset terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavat yritykset laajentavat toimintaansa myös Kainuuseen.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden erityisasiantuntija- ja asiantuntija tehtäviin on jatkuvia rekrytointiongelmia. Erityisesti lääkärien vakanssien täyttämisessä on suuria vaikeuksia. Myös TE-toimiston ammattibarometrin mukaan uuden henkilöstön rekrytointivaikeudet ovat vaivanneet terveydenhuollossa ja sosiaalialalla jo pitkään, eikä lääkäreiden ja sairaanhoitajien saatavuus näytä juurikaan helpottuvan. Rohkaisevia kokemuksia lääkäripulan hoitoon on saatu maahanmuuton kautta. Espanjalaisia lääkäreitä on rekrytoitu Kainuuseen. Tulevaisuudessa työperäinen maahanmuutto lisääntyy sekä yksityisen että julkisen sektorin tehtäviin.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyy myös mittava rakennushanke – Kainuun uusi sairaala. Hankkeen allianssiurakan tarjouskilpailu on ratkennut ja alustavan tilaohjelman mukaan hankkeen rakennus- ja irtaimistokustannukset olisivat noin 105 miljoonaa euroa. Rakentamisen odotetaan käynnistyvän vuonna 2016.

Taloudellinen huoltosuhde huolestuttaa

Väestön väheneminen ja vanheneminen on Kainuun erityisongelma. Maakunnan väkiluku laski vuoden 2014 lopussa 79 256 henkilöön. Se on myös jo selvästi alle Tilastokeskuksen väestöennusteen. Työmarkkinoilta poistuva ikäluokka on ollut jo pitkään suurempi kuin työmarkkinoille tuleva nuorten ikäluokka. Tänä vuonna poistuva ikäluokka on jo yli 70 % tulevaa suurempi, ja tilanne jatkuu samankaltaisena seuraavat kymmenen vuotta. Työikäisen väestön hupeneminen on saatava pysähtymään, etteivät maakunnan väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde muutu täysin kestämättömiksi.

Kainuun työllisyysaste, työttömyysaste ja taloudellinen huoltosuhde ovat maan heikoimmat. Ennusteiden mukaan taloudellinen huoltosuhde kasvaa voimakkaasti lähivuosina, kun enää vain kolmasosa väestöstä on työelämässä. Mikäli työikäisten määrä vähenee ennusteiden mukaisesti, kasvaa työssäkäyvien huoltotaakka entisestään. Heikon työllisyyden jatkuessa tulee työssäkäyviä kohti olemaan yhä enemmän työttömiä tai työvoiman ulkopuolella olevia. Korkeasta työttömyydestä, työvoiman ulkopuolella olevien runsaudesta ja laajasta julkisesta sektorista johtuen myös kantosuhde (ei-työlliset ja julkisen sektorin työlliset yhteensä suhteessa yksityisen sektorin työllisiin) on Kainuussa selvästi huonompi kuin koko maan keskiarvo.

Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa

Tulevaisuuden haasteena Kainuussa on vastata ennakoituun ammatti- tai toimialakohtaiseen työvoimapulaan. Niukkuutta työvoimasta ennakoidaan tulevan korkeaa osaamista vaativissa tai paljon työvoimaa vaativissa tehtävissä.

Työvoiman kysyntä on selvästi vähenemässä. Pitkään jatkunut taantuma uhkaa vähentää runsaasti työpaikkoja Kainuusta. Vuoden alussa lomautukset vähenivät, mutta vielä käynnissä olevat saattavat ennen pitkää johtaa irtisanomisiin. Myös TE-toimistoon ilmoitetuilla uusilla avoimilla työpaikoilla mitaten työvoiman kysyntä on vähentynyt. Alkuvuonna ei ole nähtävissä merkkejä työvoiman kysynnän kasvusta.

Korkeasta työttömyydestä johtuen osaavan työvoiman saatavuus on kohentunut ja rekrytointiongelmat ovat vähentyneet. Myös TE-toimiston ammattibarometrin arvioissa näkyy työmarkkinatilanteen heikentyminen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon muuttuminen. Ylitarjontaa on lukuisissa ammateissa ja samanaikaisesti pulaa on yhä harvemmissa ammateissa. Vaikeaa työvoiman saanti on edelleen terveydenhuollon erityisasiantuntija- ja asiantuntijatehtäviin, sosiaalityön erityisasiantuntijatehtäviin sekä myyntiedustajan ja -työntekijän tehtäviin.

Kainuussa vallitsee maan pahin työttömyys (19 %, tilanne 31.12.2014). Kainuun työttömyyden rakenteellisena ongelmana kärjistyy työttömyyden pitkittyminen. Pitkäaikaistyöttömyys on ajoittain lähes 30 % vuoden takaista korkeammalla. Uuden työvoiman vähäisestä kysynnästä johtuen on odotettavissa, että työttömyys pysyttelee Kainuussa korkealla vielä pitkään. Työttömyyden uskotaan kääntyvän laskuun vasta ensi vuoden alussa. Tämän vuoksi on myös odotettavissa, että pitkäaikaistyöttömyys tulee edelleen kasvamaan.

Lähteet

Katsauksen lähteinä on käytetty Kuiskintaa.fi -sivustoa, Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2015 -raporttiin Juha Purasen laatimaa Kainuu -lukua (www.temtoimialapalvelu.fi) sekä Kainuun ennakointi- ja seurantaryhmän kokouksessa 18.3.2015 käytyä keskustelua.

Artikkelikuva: MarkusWahlroos (CC BY-NC-ND 2.0)