Kainuu tiellä tulevaisuuteen

Paavo Keränen

Kainuun liitossa on tänä vuonna hyväksytty maakuntastrategiaa tukeva Kainuun Venäjä-strategia 2020. Näiden ohjelmien täytäntöönpanolla vaikutetaan siihen, miten Kainuun tulevaisuus näyttäytyy. Kainuun kehityksen indikaattorit jo pitkältä ajalta ovat osoittaneet alaviistoon; väestön vähenemistä, nuorison poismuuttoa, korkeakouluopetuksen ja – tutkimuksen alasajoa opettajakoulutuksen lopetuksen seurauksena, metsäteollisuuden hiipumista UPM:n lähdettyä Tihisenniemeltä. Viime aikoina kaivannaisteollisuuden vaikeudet ovat leimanneet Kainuun kehityskuvaa.

Tämän vastapainona positiivista viestiä tulee Vuolijoelta; Suomen ainoa junanvaunuja valmistava Transtech Oy saanut suurtilauksia ja tehdas toimii täysillä pitkälle tulevaisuuteen. Kehityskuvan aurinkoista puolta ilmentää myös Renforsin Rannan yritysklusterin kasvu. Sivuuttaa ei voi myöskään maakunnan monipuolista kulttuuritarjontaa, joka on tehnyt Kainuuta tunnetuksi positiivisella ilmeellä.

Kainuu on entistä kiinteämmin mukana globaalin talouden päälle kaatuvassa kehityksessä, joka keskittää tuotantoa ja palveluja suuryksiköihin. Harvaanasutut alueet tippuvat kehityksen vauhdista, syntyy paheneva kierre työpaikkojen ja palvelujen hävikkinä maaseudulta. Kajaaninkaan painovoima ei riitä pysäyttämään keskittymisen kierrettä maakunnan sisälle.
Kainuun maakuntastrategialla yritetään jarruttaa tätä negatiivista kehitystä, hakea välineitä maakunnan kasvulle ja positiiviselle kehitykselle. Yksimielisiä ollaan, että Kainuun kansainvälistyminen on yksi mahdollisuuksien kanava, jota kautta saadaan kasvua maakuntaan. Mutta monien mielikuvassa kansainvälisyys on yhtä kuin EU, eikä huomata, että Kainuun lähin ulkomaa on Venäjä, jonka kanssa maakunnalla on lähes kolmesataa kilometriä yhteistä rajaa ja kansainvälinen rajanylityspaikka Vartius-Lyttä. Myös venäläiset maahanmuuttajat on merkittävä voimavara Kainuussa.

Kainuun liitto onkin vuosien aikana luonut tiiviit verkostot Venäjän lähialueelle niin suorien kontaktien ja sopimusten avulla kuin Barentsin Euroarktisessa yhteistyössä ja Euregio Karelian poliittisella foorumilla. Kainuussa on toteutettu useita kymmeniä yhteistyöhankkeita, ja niihin on osallistunut satoja kainuulaisia toimijoita. On syntynyt yhteistyöverkostoja, joiden varaan on luja perusta suunnitella jatkohankkeita siten, että saadaan konkreettista hyötyä, työtä ja toimeentuloa rajan molemmilla puolin.

Kainuussa venäläisten matkailu on kehittynyt suotuisasti. Kaksi kolmasosaa ulkomaisista yöpyjistä on venäläisiä. Potentiaalia olisi huomattavaan kasvuun. Ulkomaalaisia on kuitenkin vain kymmenen prosenttia kaikista yöpyjistä. Tilaa Kainuun matkailukohteissa olisi suuremmillekin turistiryhmille myös Venäjältä. Tosiasia on, etteivät Kainuun matkailupalvelut näy riittävästi venäläisten matkaoppaissa, eivätkä mediassa. Siksi tarvitaan selkeästi lisää paljon panoksia koko Kainuun kattavaan yhteismarkkinointiin. Vielä parempi, jos markkinointiin voitaisiin yhdistää koko Itä- ja Pohjois-Suomi Lappia myöten.

Myös ostosmatkailu Kainuuseen on kehittynyt suotuisasti, erityisesti Vartiuksen kautta lisääntyneen venäläisten päivämatkailijoiden myötä. Pääasiassa kyse on kostamuslaisista, mutta liikenneyhteyksien parantuessa ostosmatkailun potentiaali kaksin- kolminkertaistuu lähitulevaisuudessa.

Sen sijaan yritysyhteistyö on edennyt hitaasti. Monenlaista yritystä on ollut, mutta pysyviä ja vahvoja tartuntapintoja itärajan yli ei toistaiseksi ole löytynyt. Syitä on monia – harvaan asuttu ja pieni väestöpohja rajan molemmilla puolin, yrityskannan ohuus, pitkät etäisyydet ja ennen kaikkea valtakunnan itäraja, jonka ylittäminen koetaan maakunnan yrityskentässä korkeana fyysisenä ja henkisenä kynnyksenä. Positiivista on huomata, että mielenkiinto on selvästi lisääntymässä sitä mukaan, kun yritystoiminnan ennustettavuus ja vakaus myös itänaapurissa lisääntyy maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenyyden myötä.

Yleinen media ei myöskään ole ollut kannustamassa kainuulaisia yhteistyöhön itärajan taakse. Päinvastoin, pitämällä esillä perinteisiä kliseitä – alikehittyneestä naapurista, juopotteluun taipuvaisesta laiskansitkeästä kansasta, korruptoituneesta hallinnosta yhdistyneenä yksinvaltaiseen ja hyökkäyshenkiseen poliittiseen eliittiin – yleinen mielipide sementoidaan siten, ettei synny uteliasta mielenkiintoa nykyistä aktiivisempaan yhteistyöhön itäisen naapurin kanssa.
Kainuun Venäjä -strategiassa on voitu osoittaa, että yhteistyön laajentamiseen Venäjän lähialueella on monia potentiaalisia mahdollisuuksia. Toimenpideohjelmassa määritellään yhteistyön tärkeimmät painopisteet: yritysten toimintaympäristön kehittäminen, liikenne ja logistiikka, matkailu, rajakauppa, Venäjä-osaaminen, kulttuuri, hyvinvointipalvelut sekä tiivis viranomaisyhteistyö.

Vartiuksesta monipuolisen liikenteen ylityspaikka

Kaiken toiminnan lähtökohtana on saavutettavuus. Liikenneyhteydet Venäjälle luovat perustan yhteistyölle. Vartiuksen painoarvo Venäjä-liikenteessä on kasvussa. Viime vuonna sen kautta kuskattiin yli 5,5 miljoonaa tonnia tavaraa, yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kyse on lähinnä Kostamuksen malmikuljetuksista Kokkolan kautta maailmalle ja Raaheen Rautaruukille. Vartius on noussut Suomen vilkkaimmaksi kauttakulkuliikenteen ylityspaikaksi koko itärajalla.

Kainuun kautta kulkee ainoa koko Barentsin aluetta yhdistävä rautatie Norjan Narvikista, Oulun ja Vartiuksen kautta aina Arkangeliin saakka. Barents Linkistä on mahdollisuus muodostaa Pohjoisen Euroopan merkittävin raideliikenneyhteys Luoteis-Venäjän ja muun Euroopan välille osana globaalia liikennekäytävää Atlantin ja Tyynenmeren välillä. Tavoitteena on itä-länsisuuntaisen kansainvälisen saavutettavuuden parantaminen ja lisääntyvä vuorovaikutus Kainuun ja eri alueiden välillä.

Tavoitteena on luoda nykyistä paremmat valmiudet rajaliikenteen (tavara-, tieto- ja henkilöliikenteen) kehittymiselle ja tarvittavien investointien nopeuttamiselle rajan molemmin puolin. Pyrkimyksenä on raja-aseman toimivuuden tehostaminen, liikenteen monipuolistaminen, mm. konttiliikenteen käynnistäminen, elintarvikkeiden viennin ja henkilöliikenteen kehittäminen rajan yli.

Tämän yhteyden merkitys tulee oleellisesti korostumaan Arktisen yhteistyön lisääntyessä Barentsin alueella. Koillisväylästä on tuleva lännen ja Kauko – idän välisen tavaraliikenteen valtaväylä. Eniten sen kehittämisestä on kiinnostunut Kiina, joka tulee ohjailemaan globaalin talouden kehitystrendejä kiihtyvällä vauhdilla. Strateginen päämäärämme on kehittää Vartiuksesta globaali solmukohta tavaravirroille ja kaupallisille palveluille, jotka tukisivat tuontia ja vientiä EU:n pohjoisten alueiden ja Venäjän Federaation välillä.

Vartiuksen erikoisuus on myös valokaapeliyhteys rajan yli Venäjälle. Kyse on merkittävästä päänavauksesta sähköisen liikenteen kasvavilla markkinoilla, jolloin Vartius toisena Suomen ja Venäjän välisenä valokaaliyhteytenä kilpailee idän ja lännen nopeasti kasvavassa sähköisen kaupankäynnin ja liikenteen valtavirassa. Nimitämmekin Vartiusta älykkääksi rajaksi, joka on hyvä huomioida markkinoitaessa Kainuuta kansainvälisten datakeskusten sijaintipaikkana.
Kainuun liitto ajaa edunvalvonnassa Vartiusta EU :n kansainväliseen liikenteen ydinverkkoon (TEN-T). Pitkällä itärajalla nykyinen yksi eteläinen väylä on täysin riittämätön elinkeinoelämän tarpeisiin. Barentsin alueen teollisuuslaitosten sekä pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi tulee kansalliset rautatie- ja viestintäverkostot sekä tullaustoiminnot liittää tiiviimmin yhteen.

Vastakkainasettelun aika on ohi, luvattiin taannoin presidentti S. Niinistön vaalikampanjassa. Tätä ohjetta meidän aluetasolla, kunnissa ja yrityksissä sekä kansalaisjärjestöjen tasolla on hyvä noudattaa. Tämä sitä suuremmalla syyllä, kun elinkeinoelämän lukuisat organisaatiot Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johdolla kannustavat yrityksiä yhteistyöhön Venäjän kanssa.

 

Paavo Keränen

aluekehityspäällikkö, Kainuun liitto

Artikkelikuva: Kainuun liitto