Kainuu-ohjelman seuranta- ja ennakointiraportti 2016

Yritystoiminnan suhdanteet ovat kääntyneet Kainuussa positiiviseen suuntaan, uusia teollisia investointeja ja niiden myötä työpaikkoja on maakuntaan tulossa.

Väestön kehityksen suuntaa ei ole onnistuttu kääntämään

Seuranta- ja ennakointiraportti piirtää kuvaa Kainuusta vastakohtaisuuksien maakuntana, jossa on vaikeita kehittämishaasteita mutta myös valtavia mahdollisuuksia. Väestön kehitys ei ole kehittynyt Kainuu-ohjelmassa asetettujen tavoitteiden suuntaan. Vaalan siirtyminen Pohjois-Pohjanmaahan vuoden 2016 alusta pienensi Kainuun väkilukua 3074 henkilöä. Tilastokeskus on poistanut Vaalan Kainuun väestötilastoista myös menneiltä vuosilta. Näin Kainuun todellista väestönkehitystä voidaan seurata.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Kainuun väkiluku vuoden 2016 lopussa oli 74790, jossa on laskua 534 henkilöä vuoden 2016 alusta (ks. kuva 1). Kainuun kunnista ainoastaan Paltamossa väestönlisäys oli positiivinen. Erityisesti Kainuun väestöä ovat vähentäneet ikärakenteesta johtuva korkea kuolleisuus ja alhainen syntyvyys sekä muutto maakunnasta pois. Parhaiten Kainuu voi väestökehitykseensä vaikuttaa kääntämällä maakuntaa vaivaavan muuttotappion muuttovoitoksi, se myös nuorentaa Kainuun ikärakennetta, kun maakuntaan saadaan työikäistä väestöä.

Kuva 1. Väestönmuutosten ennakkotiedot Kainuussa 2016 (Tilastokeskus 24.2.2017).

vaestokainuu2016

 

Väestökehityksessä lopulta summautuvat alueen kehitykseen keskeisesti vaikuttavat tekijät: muuttoliike, syntyvyys, kuolleisuus ja väestön ikärakenne. Näihin taas suoraan ja välillisesti vaikuttavat alueen työpaikkojen, työantajien, yritysten sekä koulutus- ja opiskelupaikkojen määrän ja laadun kehitys ja alueen vetovoimaisuus. Useimpia näitä ja erityisesti työpaikkojen ja yritysten määrää voidaan lisätä saamalla alueelle investointeja. Väestötavoitetta keskeisempää on asettaa näille edellä kuvatuille muuttujille selkeät  tavoitteet. Väestötavoitteena kunnianhimoinen ja realistinen on tavoite, että vuosikymmeniä jatkunut Kainuun väestön väheneminen saadaan hidastumaan ja lopulta pitkän ajan kuluessa esim. vuoteen 2030 mennessä pysähtymään.

Muutoksen merkkejä ilmassa – yhteistyötä tarvitaan

Kainuuseen tulleet ja tulossa olevat teolliset investoinnit, kainuulaisten yritysten saamat tilaukset sekä solmimat kaupat luovat työpaikkoja, joihin voidaan kouluttaa ja rekrytoida kainuulaisia sekä houkutella työvoimaa muualta. Työvoiman tarpeen kasvun voi monilla aloilla ennakoida olevan merkittävän suurta.

Kainuun pitää todella osata toimia koulutuksessa ja rekrytoinnissa niin viisaasti, ketterästi ja hyvässä yhteistyössä, ettei työvoimapula hidasta investointien toteutumista ja toimialojen kasvua. Työvoimapulan pahenemisesta on jo merkkejä esim. metalliteollisuudessa sekä metsä- ja puuklusterissa.

Kainuun tulevaisuus valoisa

Kainuun lähivuodet ovat erittäin mielenkiintoisia, sillä uusia investointeja on varmistunut ja neuvottelujen alla esim. biotaloudessa (puutuoteteollisuus, bioetanolin tuotanto, uusi biotuotetehdas, tuulivoimainvestoinnit jne.), kaivostoiminnassa (Sotkamon hopeakaivos, Otanmäen malmikaivos, Terrafamen toiminnan jatkomahdollisuuksien selkeä vahvistuminen jne.), rakentamisessa (Kainuun uusi sairaala, Vuokatin itärinteen ja ydinkeskustan matkailurakentaminen, Kuhmon puukoulu jne.) sekä data-keskustoimialalla. Samoin peliala KAMK:n myötävaikutukselle kasvaa ja alalle syntyy jatkuvasti nuoria ihmisiä työllistäviä uusia yrityksiä.

Myös yritystoiminnan suhdanteet ja työllisyys kääntyivät vuosina 2016 ja 2015 Kainuussa positiivisiksi. Erityisen suurta kasvua on tapahtunut kaivannaistoiminnassa ja metalliteollisuudessa.

Matkailu moninkertaistaa Kainuun väkimäärän

Kainuu on matkailukohteena vetovoimainen. Kainuussa on ainutlaatuinen matkailun, liikunnan ja huippu-urheilun yhdistelmä, joka houkuttelee tänne aktiivisia matkailijoita, kuntoilijoita ja huippu-urheilijoita harjoittelemaan, lomailemaan sekä asumaan, opiskelemaan ja suorittamaan asevelvollisuutta.

Matkailijamäärät ovat Kainuussa kasvaneet merkittävästi vuoden 1995 reilusta 600 tuhannesta vuoden 2015 reiluun 931 tuhanteen rekisteröityyn yöpymiseen. Matkailijoita- ja vapaa-ajanasujia käy Kainuussa vuosittain noin 12 kertaa Kainuun pysyvien asukkaiden määrän verran.

Kainuu-ohjelman seuranta- ja ennakointiraportti 2016

Kainuun ennakointi- ja seurantaryhmässä on Kainuun liiton koordinoimana valmisteltu Kainuu-ohjelman seurantaraportti (tammikuu 2017). Kainuun maakuntahallitus keskusteli kokouksessaan 23.1.2017 Kainuu ohjelman seuranta- ja ennakointiraportista sekä hyväksyi ja merkitsi raportin tiedoksi. Raportissa kuvataan Kainuun maakunnan viime vuosien kehitystä ja ennakoidaan tulevaa ja nostetaan esille Kainuun kehityksen kriittisiä kohtia. Tarkastelun kohteina ovat väestönkehitys, kilpailukyky ja työllisyys, elinympäristön laatu, väestön hyvinvointi, osaaminen sekä saavutettavuus Kainuussa. Lisäksi tarkastellaan Kainuu-ohjelmaa toteuttavien kehittämishankkeiden ja yritystukien volyymejä (vuoden 2016 lopun tilanne), Kainuun älykkään erikoistumisen strategian toteutumista sekä SOTE- ja maakuntauudistusta Kainuussa.

Maakuntaohjelman päivitys tehdään Kainuussa kuluvan vuoden 2017 aikana. Maakunta- ja soteuudistus on esivalmisteluvaiheessa. Tämä seuranta- ja ennakointiraportti tarjoaa tausta-aineistoa ja eväitä molempiin prosesseihin.

Kainuu-ohjelman seuranta- ja ennakointiraportti 2016 on luettavissa kokonaisuudessaan oheisesta linkistä:

Kainuu-ohjelman seuranta- ja ennakointiraportti 2016