Kainuu ohjelman seuranta- ja ennakointiraportti 2015

Hiipuva väestönkehitys heikentää alueen elinvoimaisuutta

Kainuun väestönkehitys ei ole ollut Kainuu-ohjelman väestötavoitteiden suuntaista. Vuoden 2015 lopussa (31.12.2015) Kainuun väestömäärä oli 78 388, missä on laskua vuoden 2013 lopusta (jolloin väestömäärä alitti 80 000 rajan) yli tuhat henkeä. Vuonna 2015 väestömäärä väheni 870 asukkaalla.

Vaala siirtyi osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa vuoden 2016 alusta. Vaalan väkiluku vuoden 2015 lopussa (31.12.2015) oli 3073 henkilöä. Vähentämällä tämä Vaalan väkimäärä Kainuun 31.12.2015 väkiluvusta saadaan Kainuun tämän hetkinen  vuoden 2016 alun väestömäärä, joka on 75315 vakituista asukasta.

Maahanmuutto on merkittävä väestönkasvun ylläpitäjä Suomessa. Nettomaahanmuutto eli Suomeen muuttaneiden ja maasta poismuuttaneiden määrä oli vuonna 2014 yhteensä 16021 henkilöä, kun samaan aikaan syntyneiden ja kuolleiden määrän erotuksesta muodostuva luonnollinen väestönlisäys oli vain 5046 henkilöä. Syntyneiden määrä on laskenut ja kuolleiden määrä lisääntynyt Suomessa koko 2010-luvun. Koko maan tilanteen kanssa samansuuntainen on kehitys ollut myös Kainuussa: kuolleiden määrä on ollut noin tuhat henkeä vuosittain ja syntyneiden määrä noin 700 henkeä vuosittain koko 2010-luvun. Luonnollista väestönlisäystä ei ole Kainuussa tapahtunut 1990-luvun lopun jälkeen lainkaan. Vuonna 2015 syntyneitä oli Kainuussa vain 602 vastasyntynyttä, mikä on 421 henkeä vähemmän kuin kuolleita (1023).

Kainuussa vuoden 2015 aikana väestö väheni 870 henkeä, kun samanaikaisesti maahanmuuttajien määrä kasvoi 162 henkilöä. Tiedot perustuvat tilastokeskuksen lukuihin Kainuun pysyvien asukkaiden määrän muutoksista. Vuonna 2015 Kainuuseen tulleet turvapaikanhakijat eivät näy näissä luvuissa. Tilastokeskus laskee maahanmuuttajiksi henkilöt, joilla on aikomus pysyvään asumiseen eli kotikunta Suomessa. Tämä ehto täyttyy, kun turvapaikanhakijat saavat myönteisen oleskelulupapäätöksen. Suomeen tuli vuonna 2015 kaikkiaan 32438 turvapaikanhakijaa. Sisäasiainministeriön arvion mukaan 35 % näistä saa myönteisen turvapaikkapäätöksen. Toisin sanoen vuonna 2016 Suomen kuntiin tulee 10000 – 12000 myös tilastoissa näkyvää uutta asukasta. Mikäli Kainuun kunnat ovat aktiivisia, tästä määrästä voidaan saada useita satoja uusia asukkaita Kainuuseen.

Työ- ja opiskelupaikkoja tarvitaan

Työ- ja opiskelupaikkojen puute ajaa asukkaita pois Kainuusta. Kohtalokasta on, että lähtijät ovat useimmiten opiskelemaan lähteviä nuoria tai työn perässä muuttavia parhaassa työiässä olevia aikuisia, jotka vievät vielä usein perheen mukanaan. Tämän kaltainen muuttoliike syö alueen elinvoimaisuutta ja heikentää väestöllistä ja taloudellista huoltosuhdetta.

Uudet ja avoimet työpaikat houkuttelevat uusia asukkaita Kainuuseen ja luovat edellytyksiä tähän mennessä toteutunutta positiivisemmalle väestönkehitykselle. Samoin väestönkehitykseen vaikuttaa positiivisesti aikuiskoulutus- ja nuorisoasteen (toinen aste sekä korkea-aste) koulutustarjonnan turvaaminen ja monipuolistaminen sekä nuorten paluumuuton aktivoiminen. Jo nyt merkittävä osa Kainuuseen muuttavista nuorista tulee maakuntaan opiskelemaan. Kainuu on myös vahvaa matkailun ja vapaa-ajan asumisen aluetta, jossa kasvava matkailu ja vapaa-ajan asutus voivat kompensoida vähenevää pysyvää asutusta.

Pitkän ajan kuluessa väestön väheneminen on mahdollista pysäyttää ja muuttaa kasvuksi, mikäli uusia kestäviä työpaikkoja onnistutaan luomaan Kainuuseen. Esimerkkinä tästä on vuosina 1977–1985 toteutettu Kostamuksen kaupunki- ja vuoriteollisuuskombinaatin rakennusprojekti, joka kasvatti väkimäärää Kainuussa. Kostamuksen rakennusprojektin aikaan Kainuun väkimäärä oli noin 100 000, kun se vuoteen 1990 laski jo noin 96 000.

Kainuun ennakointi- ja seurantaryhmä on laatinut Kainuu ohjelman seuranta- ja ennakointiraportin 2015, jossa tarkastellaan Kainuun kehitystä Kainuu-ohjelmassa asetettujen indikaattoreiden valossa ja arvioidaan, miten näissä indikaattoreissa asetetut määrälliset tavoitteet ovat toteutuneet. Tarkasteltavia teemoja ovat väestönkehitys, kilpailukyky ja työllisyys, elinympäristön laatu, väestön hyvinvointi sekä osaaminen Kainuussa. Teemojen käsittelyn yhteydessä arvioidaan näiden teemojen toteutunutta kehitystä, ennakoidaan tulevaa lähivuosien kehitystä sekä nostetaan esille tulevan kehityksen suuntaan vaikuttavia kriittisiä tekijöitä. Samoin tarkastellaan Kainuu-ohjelmaa toteuttavien kehittämistoimenpiteiden ja -hankkeiden määrää ja volyymejä Kainuu ohjelman painopistealueilla sekä Kainuun älykkään erikoistumisen strategian 2014-2017 toteutusta.

Kainuu ohjelman seuranta- ja ennakointiraportti 2015 kokonaisuudessaan:

Kainuu Ohjelma Seurantaraportti 2015