Kainuu mukana Euroopan komission Elinkeinot murroksessa -aloitteessa

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat, mukaan luettuna Kainuu, on hyväksytty EU:n Elinkeinot murroksessa -aloitteen (Regions in Insdustrial Transition) pilottialueeksi.

Mukaan otettiin kilpaillun prosessin kautta seitsemän uutta eurooppalaista aluetta Suomen lisäksi Espanjasta, Ranskasta, Iso-Britanniasta sekä Sloveniasta ja Liettuasta. Jo aiemmin joulukuussa 2017 pilottiin valittiin viisi aluetta. Elinkeinot murroksessa -aloite on osa toimenpidekokonaisuutta, jonka Komissio esitti heinäkuussa 2017 Euroopan alueiden innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi, sekä kasvun ja työllisyyden parantamiseksi.

Pilottiin pääsy antaa Kainuulle avainpaikan vaikuttaa EU:n rahoituskehystä koskeviin linjauksiin vuoden 2020 jälkeiselle seitsenvuotiskaudelle. EU:n aluepolitiikkaa uudistetaan samalla, kun unionin budjettiin kohdistuu merkittäviä leikkauspaineita suuren nettomaksajan Iso-Britannian EU-eron myötä. Elinkeinot murroksessa -aloite on yksi keino, jolla EU:n komissio etsii alueiden sekä yritys- ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen uusia toimintatapoja.

Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa – Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo – toteuttavat pilotin Lapin maakunnan koordinoimana. Pilotti päättyy vuoden 2018 lopussa ja sen aikana laaditaan alueelle yhteinen elinkeinojen murroksen hallintastrategia, jossa määritellään tavoitteet neljännen teollisen vallankumouksen ja sitä laajemman liiketoiminnan uudistamisen tarjoamien mahdollisuuksien maksimoimiseksi. Alueen yhteinen strategia perustuu maakuntien älykkään erikoistumisen painotuksiin ja maakuntaohjelmiin. Pilottialueena toimiminen mahdollistaa eurooppalaisten huippuasiantuntijoiden hyödyntämisen alueen kehittämisessä EU-komission rahoituksella.

Metsäbiotalous keskeinen toimiala Itä- ja Pohjois-Suomessa

Yksi keskeinen kehitettävä toimiala on metsäbiotalous. Kainuu ja koko Itä- ja Pohjois-Suomi on vahvaa mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden sekä muun kuin puunjalostukseen perustuvan metsien hyödyntämisen aluetta. Samoin metsien käyttö uusiutuvan bioenergian tuotannossa on alueella vahvaa.

Vuonna 2016 esimerkiksi Itä-Suomessa uusiutuvan energian käyttöaste oli noin 61 %, mikä on kaksinkertainen määrä koko Suomeen verrattuna. Puuta hyödynnetään Itä-Suomen alueella energialähteenä (47 % kokonaisenergian käytöstä) niin ikään kaksinkertaisesti enemmän kuin koko maassa. Hiilen käyttö on puolestaan Itä-Suomessa marginaalista (0,2 % vuonna 2016), kun taas koko Suomen osalta hiilen osuus oli 9 % kokonaisenergian käytöstä. Itä- Ja Pohjois-Suomi on edelläkävijä vähähiilisyydessä, öljyriippumattomuudessa ja uusituvan energian käytössä. Kaikki nämä ovat talouden piirteitä, joita Komissio haluaa pilotin avulla vahvistaa.

Lisäksi metsien virkistysarvo on mittava. Kainuussa luontomatkailu on merkittävä ja kasvava elinkeino. Hossan kansallispuisto löi itsensä läpi perustamisvuonnaan 2017 ja on edelleen vahva Kainuun luontomatkailun kasvun ajuri.  Erikoisuus Kainuussa on petojen kuvaus- ja katselupalvelut. Kalastus, vaellukset, melonta ym. aktiviteetteja tarjotaan sekä kesällä että talvella. Ärjän saari on nousemassa merkittäväksi luontomatkailukohteeksi.

Kokonaisuudessaan matkailuelinkeinon merkitys on Kainuun taloudelle suuri, kolmanneksi suurin Suomessa Ahvenanmaan ja Lapin jälkeen. Matkailun osuus BKT:sta on Kainuussa maan keskiarvoa korkeampi (Kainuu 3,9 % ja koko maa 2,5 %). Kainuun osuus Suomessa rekisteröidyistä yöpymisistä oli vuonna 2016 jopa 4,6 % Kainuun väestön osuuden ollessa vain 1,4 % suomalaisista. Matkailijoiden yöpymisvuorokausia Kainuussa oli vuonna 2017 noin 900 000. Digitalisaatio tarjoaa matkailun kehittämiselle uusia mahdollisuuksia ja Kainuun näkyvyys voidaan nostaa aivan uudelle tasolle. Keinotodellisuuden kautta vaikkapa aasialaiset voivat tutustua ja ihastua Kainuun metsäisiin vaaramaisemiin ja varata saman tien matkan Kainuuseen.

Pilotissa syntyvän strategian toteuttamiseen luvassa rahoitusta 

Komission tarjoaa Itä- ja Pohjois-Suomelle monipuolista tukea pilotin toteuttamiseksi. Ulkopuoliset konsultit sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) tarjoavat alueille kohdistettua räätälöityä asiantuntija-apua. Itä- ja Pohjois-Suomi saa 200 000 euroa ulkopuolisten asiantuntijoiden työn rahoittamiseen.

Vuoden 2018 loppuun mennessä valmistuvaa Itä ja Pohjois-Suomen elinkeinojen murroksen hallintastrategiaa ryhdytään toimeenpanemaan vuonna 2019. Strategian toteuttamiseen varataan Euroopan aluekehitysrahastosta Itä- ja Pohjois-Suomelle enintään 300 000 euroa.

*Artikkelikuva: Jyrki Haataja