Ennakointienergiaa Lappeenrannasta

Anu Huotari ja Mari Niskanen

Ennakoinnin parissa työskentelevät ympäri maata kokoontuivat jo perinteeksi muodostuneeseen alueellisen ennakoinnin seminaariin 19.-20.3 Lappeenrantaan. Teemallisesti syvennyttiin Venäjän talouteen, energiamurrokseen, puhtaan veden saatavuuteen, 3D-tulostamiseen ja yrittäjyyteen. Lisäksi kuultiin ennakoinnin ajankohtaisia asioita mm. Opetushallitukselta, Valtioneuvoston kansliasta ja Työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Seminaariaineistot ja -tallenne löytyvät Etelä-Karjalan liiton sivuilta:
http://www.ekliitto.fi/tietopalvelu/liiton-tapahtumien-aineistot/energiaa-ennakointiin-aineistot/

Teemana tulevaisuuden talous ja teknologia

Professori Pekka Sutelan mukaan Venäjän talouskasvu on hidastumassa. Talouskasvua painaa Venäjällä erityisesti alas työikäisten ikäluokkien pieneneminen  ja investointiasteen alhaisuus. Talouskasvu viime vuosikymmenellä perustui käyttämättömään pääomakantaan, mutta nyt Venäjällä pitäisi kehittää innovaatioita, joiden aikaansaaminen hidasta, epävarmoja ja kallista. Suurin taloudellinen uhka Venäjälle on se, että saattaa menettää huomattavan osan energianvientikyvystään lähitulevaisuudessa kun Länsi-Siperian öljy-ja kaasukenttien tuotanto laskee. Sen korvaaminen arktisten alueiden ja itäisen Kaukoidän tuotannolla on ongelmallista niin puuttuvan teknologian, valtavien investointien, ympäristöriskien ja suurten tuotantokustannusten takia. Venäjä ei ole lähivuosina kasvava markkina – seuraavan 15 vuoden ajalle talouskasvun olevan vain noin 2 prosenttia vuodessa.

Energiantuotantoon liittyviin kysymyksiin palattiin professori Jarmo Partasen esityksessä. Uusiutuvien energiamuotojen, kuten aurinko- ja tuulienergian käyttöönoton haasteina on etenkin sähköjärjestelmän tehotasapainon hallinta tilanteessa, jossa sekä tuotanto ja kulutus vaihtelevat ohjaamattomasti. Tulevaisuudessa siirrytään kuitenkin entistä enemmän energian tuottamisesta energian varastointiin ja mikäli tämä kehittyy toivottuun suuntaan, aurinkoenergian osuus myös Suomessa kasvaa. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) tutkitaan sitä, miten aurinko- ja tuulienergia voidaan muuntaa kaasuksi, esimerkiksi metaaniksi, myöhempää sähkön tai lämmön tuotantoa varten.

Energiantuotantoteknologian ohella vedenpuhdistamiseen liittyvän teknologian kysyntä globaalisti kasvaa tulevaisuudessa. Director Vesa Karvonen kertoi, että arvioiden mukaan vuoteen 2025 mennessä kaksi kolmasosaa maapallon väestöstä kärsii akuutista vesipulasta. Suomessa löytyy paljon alan osaamista ja LUT:ssa tutkitaan kemiantekniikan alalla mm.  erilaisia erotustekniikoita ja prosessien kiertovesien puhdistamista ja parantamista sekä yhdyskuntavesien käsittelyä.

Kolmantena talouden kehitystä määrittävänä tekijänä tulevaisuudessa nostettiin esiin 3D-tulostaminen, joka tulee mullistamaan valmistustekniikan.  Professori Antti Salminen kertoi, että tällä hetkellä tuotekehitys on aktiivisinta elektroniikassa, lääketieteen sovelluksissa, ilmailussa ja moottoriajoneuvoissa. 3D-tulostaminen on materiaalia lisäävä valmistusmenetelmä, joka mahdollistaa entistä kevyempien ja monimutkaisempien tuotteiden valmistamisen.  Kehitystä on vauhdittanut menetelmien vapautuminen eri yhteisöjen käyttöön. LUT:ssa tutkitaan erilaisia valmistusmenetelmiä, kuten jauhepetimenetelmiä, jauheen tai langan syöttöön perustuvia menetelmiä ja laminointia. Yksi käytetyimmistä lisäävän valmistuksen tekniikoista on kehitetty Suomessa jo kolmekymmentä vuotta sitten, mutta alan kehitys erityisesti nopeutunut tämän vuosikymmenen aikana.

Viimeisessä puheenvuorossa nostettiin esiin yrittäjyyden merkitys tulevaisuudessa perinteisen palkkatyön rinnalla ja korvaajana. Suomessa on nousussa etenkin nuorten akateemisten yrittäjien osuus yrittäjistä. Professori Timo Pihkala havainnollisti, että yksi teollinen työpaikka luo heijastevaikutuksena palvelusektorille noin 3-4 työpaikkaa. Koulutussektorilla on hänen mukaansa myös isoja mahdollisuuksia luoda työllisyyttä. Korkeakouluopiskelijoiden ajankäyttö kohdistuu tietotyöhön, oppimiseen ja uuden kehittämiseen. Tästä syystä korkeakouluja voi pitää hurjana mahdollisuuteena niin alueen kehittämiselle kuin elinkeinoelämälle.

Ennakoinnin ajankohtaisia

Johtava erikoisasiantuntija Ulla Rosenström Valtioneuvoston kansliasta esitteli laajassa yhteistyössä laadittuja tulevaisuuskuvia. Vuoden 2025 asukkaiden tarinoissa esiintyy Z-sukupolven diginatiivi Sofia, työperäinen maahanmuuttaja Lin, uusiutuva ammattilainen Antti sekä aktiivinen seniori Juhani. Kuvat ovat saatavilla ja hyödynnettävissä osoitteessa Foresight.fi. Kansallisen ennakointiverkoston työhön voi osallistua mm. Yammerissa ja muilla sosiaalisen median kanavilla.

Erityisasiantuntija Pekka Hokkanen kertoi työ-ja elinkeinoministeriön uudesta ennakoivan rakennemuutoksen toimintamallista. Muutokset yhteiskunnan ja elinkeinojen rakenteissa ovat niin nopeita ja useita toimialoja koskevia, että rakennemuutoksiin on viisaampaa reagoida ennalta ja jopa edistää ja nopeuttaa niitä ohjatusti. Äkillisen rakennemuutoksen alueeksi voi edelleen hakeutua silloin, kun elinkeinorakenteessa tapahtuu suuri muutos, jonka hoitamiseksi tarvitaan valtionrahoitusta.

Toimintaympäristön muutokset koskettavat myös kuntia. Viime aikoina valmistellut kunta- ja soteuudistukset, jotka eivät menneellä hallituskaudella olekaan toteutuneet, ovat ajaneet kuntia toteuttamaan palvelujen järjestämistä erilaisilla toimintamalleilla. Kehityspäällikkö Markus Pauni Kuntaliitosta kertoi, että kuntien hyödynnettäväksi on koottu trendikortit, jotka ovat saatavilla kuntaliiton verkkosivuilta.

Maakunta-asiamies Kimmo Niiranen kertoi Pohjois-Karjalan maakunnallisesta ennakointityöstä. Työtä on tehty jo 15 vuoden ajan erilaisten ennakointihankkeiden kautta. Valtakunnallisten ennusteiden laadintaan toivotaan maakunnan näkökulmasta enemmän alueellisten näkökulmien huomioimista sekä erilaisten ennakointiprosessien yhteensovittamista. Pohjois-Karjalan ennakointityöhön voi tutustua osoitteessa http://www.poketti.fi/

Työ- ja elinkeinoministeriön toisessa puheenvuorossa kehittämispäällikkö Esa Tikkanen kertoi tilasto-  ja tietopalvelu ToimialaOnlinen uusimmista päivityksistä. TEM haluaa tuottaa alueiden kehittämisessä tarvittavaa tietoa avoimesti kaikkien saataville ja uutta aineistoa ovat mm. uudet kasvuritykset -aineisto ja VATT:n toimiala-ennusteet ja ETLA:n lyhyen aikavälin suhdanne-ennusteet. http://www2.toimialaonline.fi/

Etelä-Karjalan liiton aluesuunnittelujohtaja Marjo Wallenius on tutkinut vuorovaikutuksellisen kaupunkisuunnittelun onnistumista. Olennainen kysymys on se, missä vaiheessa asukkaat voivat osallistua suunnitteluun ja miten mielipiteitä hyödynnetään? Tiedottamista voitaisiin monessa paikassa kehittää ja kiinnittää huomiota etenkin suunnitelmien ymmärryttävyyteen. Kunnan tahtotila suunnitelmien vuorovaikutuksellisuudesta on myös tärkeää – varataanko riittävästi aikaa ja resursseja suunnitelmien mallintamiseen ja asukkaiden osallistamiseen?

Kehittämispäällikkö Hannele Salminen Kuntaliitosta ja opetusneuvos Samuli Leveälahti Opetushallituksesta esittelivät maakuntien vastauksia alueiden kehitysnäkymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön kyselyyn, joka liittyy valtakunnallisen koulutuksen järjestämissuunnitelman laadintaan.  Alustavissa tuloksissa nykyisellään säilyviä toimialoja työllisten määrissä koko maassa ovat ainakin rakentaminen ja talonrakentaminen ja matkailu- majoitus ja ravitsemistoiminta. Kasvualoiksi on mainittu sosiaali- ja terveysala, hyvinvointiteknologia, kuljetus- ja logistiikka-ala ja meriklusteri sekä biotalous. Osaamisen kehittämistä tarvitaan kaikilla toimialoilla esimerkiksi digitalisaation ja robotisaation hyödyntämiseksi.Työllisten määrältään supistuvia toimialoja kyselyn perusteella ovat maatalous, alkutuotanto ja kalatalous, julkinen hallinto ja kaupan-ala. Nämä eivät ole kuitenkaan kokonaan poistuvia aloja, vaan toiminta näillä aloilla uudistuu ja tehostuu nopeasti.

Ensi vuonna Pirkanmaalle

Kainuulaisten ennakoijien kannattaa jo nyt varautua viettämään aurinkoisia kevätpäiviä ensi vuonna Tampereella, vaikka pirkanmaalaisten sanoin ”ei nyt tehrä tästä numeroo”. Osallistuminen alueellisten ennakointikollegoiden yhteisiin keskusteluihin ja tutustuminen avoimin mielin eri alueiden osaamiseen avartaa näkökulmaa, tuottaa uusia ideoita ja voi mahdollisesti vaikuttaa omassa työssä tehtäviin suunnitelmiin ja päätöksiin.Ennakointihankkeen tiimille matka Lappeenrantaan oli ainutlaatuinen ja kotiinviemiseksi tarttui ystävällisten karjalaisten hymy ja huumori, sekä rautaista tietoa koko maata mullistavista teknologioista.

Ps. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on sitoutunut huomioimaan ympäristövastuunsa kaikessa toiminnassaan ja on kansainvälisesti palkittu Green Campuksen ajattelu- ja toimintamallistaan. Kannattaa tutustua Green Campuksen esittelyyn Green Campuksen verkkosivuilla.

 

Kuva: Mari Niskanen