Ei seisota tumput suorina

Aki Räisänen

Koko suomalaisen koulutuksen kenttä peruskoulusta korkeakouluihin on kovassa pyörityksessä. Kaikkia Suomen 41 korkeakoulua koskeva tiukka tehtäväjako yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä eli duaalimalli osoittaa murenemisen merkkejä.

Korkeakoulujen rahoitusperusteet muuttuvat siten, että opiskelijamäärän sijaan keskeinen kriteeri ovat tulokset eli suoritetut opintopisteet ja tutkinnot. Korkeakoulujen pitää myös pystyä hankkimaan lisää ulkopuolista mm. yritysrahoitusta projektitoimintaansa. Samaan aikaan koulutusvientiä ajetaan voimakkaasti ja sen kylkiäisenä nousee keskustelu opintojen maksullisuudesta.

Toisen asteen koulutuksessa ammatillista tai lukiokoulutusta järjestävien tahojen määrä saatetaan pudottaa puoleen nykyisestä. Tulospohjainen rahoitusmalli tekee tuloaan myös tänne ja oppivelvollisuusiän nosto vuodella vie monet toiminnat uusiksi.

Peruskouluunkin kohdistuu säästö- ja muutospaineita koulunkäyntiavustajien asemasta koulurakentamiseen asti.

Jo ensi vuonna muutokset koskevat myös vapaata sivistystyötä; kansalaisopistojen valtion rahoitusta leikataan ja kansanopistot ovat ihmeissään oppivelvollisuusiän noston vaikutuksista.

Väestörakenteen ja koulutusjärjestelmän samanaikaiset muutokset kouraisevat myös Kainuuta. Esimerkiksi Suomussalmella jouduttiin jo päättämään ammatillisen peruskoulutuksen lopettamisesta kun opiskelijamäärän pienuus aiheutti kunnan rahoitusosuudelle mahdottoman yhtälön. Ammatillinen aikuiskoulutus jatkuu, mutta kunnalle tulee isot haasteet tyhjenevistä opetustiloista.

Nuorten ikäluokkien pienentyessä Kainuussa joudutaan parantamaan opetuksen laatua ja olosuhteita, jotta oppilaitoksiin hakeutuu nuoria muualta ja niiden toimintaa voidaan jatkaa. Esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoista jo nyt kaksi kolmesta tulee maakunnan ulkopuolelta.

Kun Kainuun lähialueella väestökehitys on samanlainen kuin meillä niin kilpailu opiskelijoista on kova. Kainuussa ei ole varaa seisoa tumput suorina vaan täällä annettavan koulutuksen tulee olla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti haluttua.

Vaikeuksien edessä omaksutaan helposti siilipuolustus, jossa mikään ei saa muuttua.

Kainuussa on otettu toinen taktiikka. Esimerkiksi nyt menossa oleva valtakunnallinen toisen asteen koulutusjärjestelmän uusiminen pitkälti pohjautuu Kainuun kokemuksiin. Tällä linjalla halutaan jatkaa. Niinpä Kainuuseen perustettiin jo viime vuonna maakunnallinen koulutusneuvottelukunta, jossa ovat mukana kuntien sivistysjohtajat, kaikkien oppilaitosasteiden, vapaan sivistystyön ja työvoimahallinnon edustajat. Idea neuvottelukunnasta syntyi maakuntakokeilun aikaisen koulutustoimialan ja TE-keskuksen puitteissa.

Talvikaudella neuvottelukunnassa tehty työ konkretisoitui jo Kainuun uuden maakuntastrategian ja Kainuu-ohjelman koulutusta ja osaamista koskevissa kirjauksissa.

Erittäin hyvässä, rakentavassa hengessä käydyissä keskusteluissa ei ole väistetty koulutuskentän suuria haasteita vaan keskitytty tulevaan ja erityisesti koulutuskysynnän ennakointiin, jotta kainuulainen koulutus vastaa mahdollisimman hyvin työelämän tarpeisiin.

Neuvottelukunnan laaja pohja ja kaikkien koulutustasojen mukanaolo mahdollistaa koko koulutusjatkumon tarkastelun lapsista elinikäiseen oppimiseen. Viisastelun sijaan neuvottelukunnan kokouksissa on avoimesti puhuttu arkipäiväisestä koulutustyöstä, vaihdettu kokemuksia ja ideoitu uutta.

Siilipuolustukseen käpertymisen sijaan haluamme tehdä uusia avauksia. Neuvottelukunnan puitteissa on jo valmisteltu esimerkiksi uusien ammatillisen koulutuksen kokeilujen käynnistämistä Kainuussa.

 

Aki Räisänen

Maakunnallisen koulutusasiainneuvottelukunnan puheenjohtaja

Artikkelikuva: Flickr: Dave Haygarth (CC BY 2.0)