Biotalouden kehittäminen Cemis-Oulun näkökulmasta

Vesa Virtanen ja Timo Karjalainen

Cemis-Oulun toiminta

Cemis-Oulu on yksi Kajaanin yliopistokeskuksen yksiköistä. Se koostuu pääasiassa vuonna 2011 uudelleen organisoiduista Oulun yliopiston hallinnoimista entisestä mittalaitelaboratorion ja biotekniikan laboratorion yksiköistä. Työntekijöitä Cemis-Oulu yksikössä on noin 50 ja budjetti 4 miljoonaa euroa.

Yksikkö keskittyy soveltavaan tutkimukseen, jolloin keskeiset tutkimuskohteet liittyvät ympäristön moni­torointiin, kaivostoimintaan sekä terveys- ja hyvinvointiin liittyviin mittauksiin. Käytössä olevat teknologiat ovat analyyttinen kemia, bioanalytiikka, optinen spektroskopia sekä kuvantavat mittaukset. Yksikkö tuottaa mittaustekniikkaan liittyvää tietoa ja innovaatioita teollisuudelle kansainvälisellä tasolla. Yksikkö on verkot­tunut kansavälisesti ja kansallisesti. Cemis-Oulu pyrkii myös aktiivisesti lisäämään omaamistasoaan subs­tans­sialueillaan. Lähes kaikki Cemis-Oulun harjoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta liittyy biotalouteen.

Biotalous Kainuussa

Biotaloudella tarkoitetaan yleisesti taloutta, joka käyttää biologisia luonnonvaroja ravinnon, tuotteiden, energian ja palveluiden tuottamiseen. Näin biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisesta energiasta, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia vihreän talouden työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Biotalouden ratkaisut tarjoavat entistä monipuolisemmin mm. ravintoa, energiaa, materiaaleja, lääkkeitä sekä erilaisia hyvinvointia tuottavia aineettomia hyötyjä. Biotalous on suuri mahdollisuus, sillä maakun­nassa on merkittävät uusiutuvat luonnonvarat ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön tarvittavaa osaamista.

Kainuussa on jo runsaasti biotalouteen liittyvää toimintaa. Maakunnassa meneillään oleva ja tulevaa maakunta ohjelmaa taustoittava prosessi auttaa löytämään biotalouden painopisteet ja muun muassa suuntaamaan tutkimus- ja kehittämisrahoitusta oikeisiin kohteisiin. Toivon mukaan prosessin avulla voidaan luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle sekä vahvistaa osaamista valituilla painopistealueilla. Tähän liittyy monialainen yhteistyö eri toimijoiden välillä (kehittäjä- ja koulutusorganisaatiot, yritykset). Cemis-Oulun näkökulmasta hyvän taustatuen toiminnalle antaa CEMIS-kehittämisohjelma.

Kainuun näkökulmasta keskeinen luonnonvara on metsäbiomassa. Siitä voidaan bioenergian lisäksi jalostaa erilaisia biopohjaisia tuotteita korvaamaan fossiilisia raaka-aineita. Liikenteen tulevaisuuden polttoaineet ovat paljon keskusteluissa esillä ollut lopputuote, mutta metsäbiomassa voi olla erittäin monien korkean lisäarvon tuotteiden raaka-ainelähde biomuoveista ja nanosellu­loosasta aina lääkeaineisiin saakka.

ST1 kaavailema bioetanolin tuotanto on hyvä alku tulevaisuuden biopolttoaineiden tuottamiseksi Kai­nuus­sa.  Bioetanolitehtaan raaka-aineen olisi pääasiassa Kajanawood Oy:n tuotantoprosessissa syntyvä sahan­puru, jonka määrä on noin 100 000 irtokuutiota vuosittain. Tämän lisäksi Kainuuseen tarvittaisiin bio­jalostusta, joka voisi hyödyntää osan vuosittain metsään jäävästä 2-3 miljoonan kuution puubiomassasta.

Kainuun metsät tuottavat erinomaista raaka-ainetta puutuoteteollisuudelle. Puurakentaminen yleistyy ja puusta tullaan yhä enenevästi valmistamaa pientalojen lisäksi myös kerrostaloja ja muita suurrakennuksia.

Kainuussa tuotetaan paljon elintarvikkeita, mikä on oleellinen osa biotaloutta. Luonnonolosuhteet tosin luovat omat haasteensa. Kainuussa on myös tuotannoltaan merkittäviä puutarhoja, joiden tuotanto on ympärivuotista.

Yksi biotalouden kehittämisen osa-alue liittyy erilaisten jätteiden hyödyntämiseen Kainuussa. Jätelaki kiristyy vuoden 2016 alussa, jolloin esimerkiksi orgaanisen jätteen kaatopaikkakäsittely ei ole mahdollista. Orgaaniset jätteet mahdollistaisivat Kainuussa yhdistetyn lämmön ja sähkön yhteistuotannon sekä liikennebiokaasun tuotannon. Tulevaisuudessa mahdollisuus on myös synteettisen metaanin mahdollisuus prosesseissa, joissa synty hiilidioksidia ja saatavilla on edullista sähköä.

Kainuun rauhallinen maaseutu tarjoaa myös ihmisten hyvinvointia edistävälle Green Care -toiminnalle hyvän toimintaympäristön. Green Care -yritysten tuottamat palvelut ja siihen liittyvät tukipalvelut sijoittuisivat syrjäisille seuduille, joten niiden merkitys olisi suuri uusien työtilaisuuksien syntymiseen maaseudulle.

Mitä pitäisi tehdä?

Euroopan unioni tarjoaa alkaneella ohjelmakaudella hyvät mahdollisuudet vähähiilisyyden edistämiseen. Myös investointeja ja toimintaympäristöjä tuetaan. Eteenkin unionin tarjoamat investointirahastot ovat Kainuussa vähän hyödynnettyjä. Pitäisikö Kainuussa laatia biotalousinvestointien toimintasuunnitelma, jossa kartoitettaisiin myös Euroopan unionin tarjoaman mahdollisuudet?

Biotalousklusterin sisälle voitaisiin Kainuussa muodostaa erilaisia foorumeja (platformeja), jotka keskit­tyisivät omaan teemaansa edistämiseen Kainuussa. Kukin foorumi kehittäisi omaa toimintakenttäänsä yhdessä verkostoituen soveltuvin osin kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Tärkeä tehtävä olisi laatia strategia toimintaympäristön kehittämiseksi ja laatia investointisuunnitelma rahoitusmahdollisuuksineen Euroopan unionin mahdollisuudet huomioiden.  Kainuussa tulisi löytää biotalouden toimintasuunnitelma painopistealueineen ja saada suunnitelmalle toteutukseen riittävä sitoutuneisuus ja tahtotila.

Toimintaympäristöjen kehittäminen olisi panostettava alkaneella ohjelmakaudella. Rakenteet olisi nyt luotava sellaisiksi että EU -rahoituksen laskiessa jatkossa, yritykset voivat toimia liiketaloudellisesti kan­nattavasti. Kannattavan tuotantotoimintaan voidaan liittää tutkimusta ja tuotekehitystä, joka mah­dollistaa uusien innovaatioiden syntymisen ja antaa uusille kasvuyrityksille hyvän alustan.  Materiaalivirtoja tulisi jatkossa kehittää niin, että yrityksen prosessissa syntynyt sivutuote olisi seuraavan yrityksen raaka-aine.

Vesa Virtanen, professori
Johtaja, Kajaanin yliopistokeskus ja Mittaustekniikan yksikkö, Cemis-Oulu

Timo Karjalainen
Kehityspäällikkö, Kajaanin yliopistokeskus ja Mittaustekniikan yksikkö, Cemis-Oulu

Artikkelikuva: Kainuun liitto