Aluehallinto muuttuu – raja-aitojen rakentamisesta yhteistyöhön

Ennakointi- ja seurantaryhmä, tulevaisuuskatsaus I / 2015

Maakunnallisen ennakointi- ja seurantaryhmän tulevaisuuskatsaukset ovat osa Kainuu -ohjelman seurantaa ja ennakointia. Ryhmä keskustelee eri teemoista tarkastellen maakunnan mennyttä kehitystä ja arvioiden tulevaisuuden suuntaa. Tämän katsauksen teemana oli aluerakenne ja palvelut. Seuraava tulevaisuuskatsaus valmistuu maaliskuussa ja siinä tarkastellaan elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymiä.

Aluehallinnon uudistukset haastavat maakuntaa

Valtakunnan tasolla tapahtuvat uudistukset niin sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin aluehallinnossa ylipäätään ovat Kainuun aluerakenteen näkökulmassa tällä hetkellä merkittävin kysymys. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä Kainuuta voi kutsua hyvällä syyllä edelläkävijäksi. Suurin merkitys uudistuksella tuleekin olemaan siinä, että todennäköisesti  sote-alueet toimivat muunkin valtio- ja aluhallinnon järjestämisen pohjana. Esimerkiksi työvoimahallinnon osalta on todennäköistä, että tähän mennessä Kainuulle jätetty kiintiö lähtenee pois. Parhain ratkaisu maakunnan kannalta olisikin yhden ELY-keskuksen ja aluetoimistojen malli. Vaalan eroaminen Kainuusta on myös aluerakenne- ja palvelukysymys ja tekee noin 3 000 henkilön loven Kainuun väkimäärään.

Hallinnollisten uudistusten lisäksi myös muu maakunnan kehitys näyttää tällä hetkellä vastaavan hyvin ”Ai mikä Kainuu – nykymenon jatke” – skenaariota, jossa maakunnan kehitys on eri mittareiden näkökulmasta huono. Pohjois-Suomessa Oulun seudun pelastaminen ohjaa resurssien kohdentumista entistä enemmän Oulun suuntaan.

Vaihtoehtoja etsittävä yhdessä

Kainuulla on tällä hetkellä uskottavuusongelma maakuntana ja negatiivisen kehityksen kierteessä on helppo ryhtyä puolustustaisteluun ”kaikkea pahaa vastaan”.  Tosiasiat on kuitenkin tunnustettava. Keskittymis- ja metropolikehitys ovat aluekehityksen isoja megatrendejä, joihin Kainuussa on sopeuduttava. Kevään eduskuntavaalien tulos ei kehityksen suuntaan vaikuta.  Alueella täytyy tapahtua jotain, jotta kehityksen kelkka kääntyisi.

Tärkeää tässä tilanteessa on löytää yhteinen tahtotila maakunnassa ja keskityttävä yhteistyöhön. Keskinäisen kinan sijasta on otettava negatiivisuus haltuun ja mietittävä voidaanko tehdä toisin ja löytää oma tapa toimia. Valtakunnan tason ratkaisuihin olisi varauduttava paremmin miettimällä mitä mahdollisuuksia Kainuulla erilaisissa vaihtoehdoissa on. Ongelmiakin voi ajatella toisin- ikääntyvä väestö ei lähde maakunnasta ja tarjoaa mahdollisuuden luoda yksityisen sektorin palvelutoimintaa maakuntaan.  Kainuussa on paljon osaamista ja hyviä esimerkkejä siitä, miten yhteistyötä tehdään eri toimijoiden kesken. Esimerkiksi perusopetuksen suunnitelma tehdään yhdeksän kunnan yhteistyönä.

Katse maakuntarajojen ulkopuolelle

Yksin tekeminen ei ole vaihtoehto vaan asioita on tehtävä yhdessä ja rohkeasti ulospäin maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan ohella katseita kannattaa suunnata niin Koillismaalle kuin Itä-Suomeenkin. Strategisten liittoutumien rakentamiseen niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla on panostettava. Kainuun tulevaisuus maakuntana ei rajoja puolustamalla toteudu.

—————————

Tausta-aineistoja

Kainuun skenaariot 2035, loppuraportti (pdf)

 

Artikkelikuva:  Tim Green: Fence (CC BY 2.0)